Almost there..

Vuoden viimeisistä päivistä on aina helppo nauttia, kun tietää niiden olevan ainoita laatuaan. Taas on hienoja suunnitelmia tulevalle vuodelle. Aloitin jo hieman ajoissa, bridgetjonesmaisesti, paremman elämän. Aion menestyä viime(tätä) vuotta paremmin opinnoissa(määrällisesti, laadullisesti lienee hankala parantaa. Paitsi pääsykokeessa!11 ;-) Tehdä ahkerammin töitä. Syödä paremmin, edullisemmin ja vähemmän turhaa. Ajattelin, josko 50e/viikko ois sopiva ruokabudjetti. Kuivamuonavarasto on aika kookas, ja liikaa ruokaa on menny vanhaksi kahden asunnon välillä suhatessa. Oon huomannu, että välillä menee ihan "liikaa" rahaa ruokaan, vähemmällä pärjäis kun hieman suunnittelis fiksummin. Tosin vaan kotiäidit niinq suunnittelee viikon ruokalistan etukäteen. Kai? Myös ihmissuhteissa aion petrata. Tänä vuonna ei ole ketään jäähylle laitettavaa, mutta aion priorisoida ajankäyttöäni fiksummin. Vähemmän O-aikaa tietokoneella, enemmän V-aikaa urheillen ja ruokaa laittaen yhdessä. Ja koskapa en mesessä viihdy juuri koskaan, voisi tuon sosiaalisen paitsion korvata irl-kontakteilla. Edes kerran kuussa, kunkin kanssa :) (hitsi, tuikku tykittää mielettömiä liekkejä, suoritan sammutusoperatsioonin! oho, pala tuikussa seilaavaa jättistidiä siellä vaan loimusi, noin 20cm lieskat. onneks hälytin ei alkanu piiputtaan)

Joulu meni kerrassaan lokoisasti, suorastaan laiskasti. Ekana alepäivänä käytiin Stockan Outletissä(Espritin takki ovh 70e lähti kympillä, semmonen sinipunaharmaa kukonaskel, lyhyt halonhakkaajamalli, ihku. outletissä oli muuten paljon pieniä kokoja. orastava migreeni, lähinnä kumma vilinä silmissä kuitenkin esti tarkemman penkomisen. V sen sijaan penkoi. Puolitoista tuntia. Tuloksena farkut ja pari paitaa. En tykkää moittia, mutta että ihminen voi olla olla hidas ostoksissaan. Jouluostoksetkin tuskaisia!) Jumbossa ja Flamingossa. Ja syömässä. Että näin :P

Tarviin päästä johonkin lämpimään nyt asap, tenttien välissä ei ehkä ehdi, joten maaliskuussa sitten. Kaksi potentiaalista matkakaveria jo ilmoittautunut. Jos molemmat peruu, kiukuttelen sitten maaliskuussa. Siihen asti vaan fiilistelen. Sinne Flamingon Spahan täytyy kyllä päästä joku kerta, K20 osastolle siis. Aikuisseurassa :) Juu. Jospas nyt siirtyisin päivän varsinaiseen teemaan, eli tenttiin lukemiseen. Tiskit ja kaikki muukin epäjärjestys häviää kuin itsestään, kun pitäis tenttikirjaan tarttua ;-) Imuroida ehkä vois.. Illalla sitten. Päivän luku-urakan jälkeen palkitsen itseni powerillapumpilla.

Hyasintti tuoksuu niin hyvältä! Hyvä, hyvä!

Huomisen suunnitelmat muuten ihan auki vielä, kolmeen eri paikkaan mahdollisesti, siis johonkin niistä. Toisaalta olisi kiva olla kotona ja laitella täällä jotain syötävää ihmisille. Katsokaamme.

Suklaata ja joulunalusta

Pyysin V:tä tuomaan Brysselistä joulusuklaata. Lupasi koittaa tuoda tämän :)

Ollaan O:n kanssa lähdössä kohta kentälle, karkaamme pohjoiseen. Korvissa naksuu taas ikävästi, pelkään painetta laskeutuessa, vaikka ei oo kovasti sattunut vuosikausiin. Muuten ihan kiva lähtee, vaikka kavereita ei taas ehdi näkemään kuin joko toinen toisensa jälkeen tai useampaa kerralla. Torstaina leivotaan pipareita kummipojan kanssa.

Tukholma oli kiva, laiva oli kiva, melkein 4v-trinsessan jatkuvat raivarit ei niin kivoja. O tuntuu siihen verrattuna tosi isolta ja kypsältä, hippahei! :P Perheeseemme liittyi uusi jäsen, Manu-marsu Åhlensilta. Muita tsekattuja mestoja Pub ja Hötorget ja vanha kaupunki. Jotain sotilassoittokunnan esitystä siellä oli, muttei nähty kuin soitinten viritys! Kylmempää kuin stadissa! Stortorgetilla tunnelmalinen joulutori! Löysin lahjat niille keille halusinkin, miten tuolta aina löytyy paljon jännempää ostettavaa kuin täältä? Itselleni en ostanut mitään, huomasin kotiuduttua. No ei haittaa, pukki tuo jotain kivaa sitten..

Ekan illan buffettiin päästiin vasta klo 20, oli melko väsyneitä tirriäiset siinä vaiheessa. Muuten laivamatkailu lasten kanssa on oikein rentouttavaa, lapsiystävällisin matkustusmuoto kyllä tosiaan. Ainakin näin viikonloppumatkailuna :) Hytistä näkyi "promenadille", aikuisistakin oli kiva kurkkia ikkunalaudalla istuen ihmisten hyörinää.

Ehkä tammikuussa uudestaan, ilman sitä kiukkupeppuprinsessaa tosin, O:n kanssa kaksin!

Nyt on pakattu ja paketoitu, väsyttää aika rankasti ja jotenkin tasapaino tuntuu välillä horjuvan tai semmosia kummia tunteita - jos jatkuu vielä loppuviikosta ni iiks. Mut eiköhän se tästä, veikkaan liittyvän väsyyn/korviin.


MEnox!

(siis ihan fyysinen tasapaino, mieli nyt on vakaa kuin vaakakuppi, kuten aina ;-)

Päivitystä

Eipä ihmeempää. Leppoisaa joulun odotusta. Leppoisaa siinäkin mielessä, että olen lähinnä sairaslomaillut viimeiset kolme viikkoa, ensin muksun kanssa ja sitten itseni takia. Ei työtä, ei urheilua, ei pitkiä keskusteluja (ääni ei kestä), ei juurikaan seuraelämää. Vähemmästäkin alkaa höperöityä! Nyt olen kuitenkin hiljalleen palailemassa elävien kirjoihin. Aina pitkän flunssan jälkeen monet "entisessä" elämässä normaalit asiat tuntuvat hurjan jänniltä. Mennä kahville, mennä jumppaan, juosta yskimättä. Pieniä ovat elämän ilot :)

Perjantaina lähdemme "lapsiperheristeilylle" Tukholmaan. O ei ole koskaan ollut laivalla, joten jännää on tulossa. Illaksi on varattu puffettia ja aamuksi aamupalaa. Ajattelin päästää porukan muut aikuiset illalla juhlimaan. Kovin suurta biletystä tuskin on luvassa, aamiainen taitaa loppua melko aikaisin. Itseäni ei huvita, lueskelen mieluusti hytissä muksujen nukahdettua, ollaan siis kaikki kuusi henkeä samassa hytissä. Tukholmassa varmaan pyöritään joulumarkkinoilla ja vanhan kaupungin joulutunnelmaa fiilistelemässä. Henkeä pidätellen toivomme, ettei kukaan sairastuisi, ainakaan pahasti ennen reissua. 4/6 on nyt toipumisvaiheessa, joten ellei uusi pöpö ehdi iskeä, toivoa on! ;-)

Tiistaina sitten lennämme pohjoiseen, muksu jää loman viettoon ja itse tulen perjantaina takaisin. Oma joulunviettopaikka on vielä hieman avoin, joko mökillä tai V:n vanhemmilla. Mökille olisi varsin mukava päästä, jos siellä vaikka edes himpun verran lunta olisi, ettei tarvitsisi tyytyä ns. mannermaiseen jouluun. No, tässä iässä pääasia on laiskottelu, hyvät ruuat ja kynttilät. Ilmasta viis!

Joulupukki kertoi, että oli ostanut..siis tontut pikku kätösin olivat väsänneet minulle kameran joululahjaksi. En ole omistanut kameraa sitten ikinä(since like (n)ever), erossa molemmat jäivät miehelle. Ehkä tästä rangaistukseksi olen sitte ollut kuvaamatta monta vuotta. Kenpä ties alan pitämäänkin kuvablogia, kolmen lukijani iloksi ;)

Asiasta toiseen. Eilinen Hide and Seek -leffa oli aivan karmivan pelottava. Muistin nähneeni sen aiemmin, mutta en ollutkaan. Säpsähtelin minkä kerkesin, todella piinaavaa jännitystä ja yöksettäviä järkkykohtia, muutenkin rankka tarina. Me likes. Ei yksin katsottavaksi, seurassakin K-25!(Aloin miettimään että kuinka vanha V on, mutta on se jo vissiin yli 25 ;-)

Ostin printteriin mustetta. 39 fucking 90 euros, aika kallista on elämä. Lainasin jo tammikuun tenttikirjan, mikään ei pilaa menestystäni tällä kertaa ;) Kävin eilen kampaajalla, pienehkö kriisi keltaisesta väristä, mutta jo yksi pesu hopea-aineilla poisti pahemmat. Elän siis toivossa, että jos vielä pari kertaa pesen ennen Tukholmaa, en näytä epäonniselta itsevärjänneeltä teiniltä. Monet kyllä saa kaupan väreilläkin ihan hyviä blondeja sävyjä, itse vaan en ole koskaan onnistunut. Ehdotus brunettoitumisesta otettu harkintaan. Ollut kyllä jo aiemminkin, jatkoharkinnassa siis.

Äh, en nyt oikein keksi kirjoittamista. Hirveesti on kyllä tapahtunut, mutta kun pidän tämän tämmöisenä kepeänä rupattelublogina niin en halua avautua sen suuremmin oikeasti henkilökohtaisista asioista. So be it.

Raskaana en kuitenkaan toivoman mukaan ole, vaikka viime yönä gynekäynnin unessa teinkin :P Totesi vain että juu, ei raskautta. Johtuu varmaan niistä Pampersin rokotusmainoksista, jotka pyörii telkussa. Tutkimaton on ihmismieli ;) Huonon olonkin pistän vielä flunssan piikkiin, tai ehkä söin jotain sopimatonta.

Väsyttää. Josko tänään uskaltais jättää Frazierin kattomatta ja mennä ajoissa nukkumaan. Se on vaan niin hauska, eilen just tuumailin että viihtyisin varmaan niiden tyyppien kanssa. Niles muistuttaa suunnattomasti erästä kaveriani, täytyykin kysyä ovatko muut samaa mieltä :D Mehukas sarja kerrassaan!

Siinä kai ne. Kenties sitten jouluhommista lisää, ellen intoonnu toistamaan jo kertomaani siitä, mitä aiomme Tukholmassa tehdä, siis mitkä aikomuksista toteutuivat ja mitkä eivät.

Mukavaa joulun odotusta siis, olkaa kilttejä, tontut kurkkii!

Kuvia

Camillalle keltaista Teemaa ;-)

V

Kymmenen asiaa, jotka tästä kirjaimesta tulee mieleen ja niiden merkitys minulle:


1. Ville. Kummallinen vastinkappaleeni niin hyvässä kuin pahassakin ;-) Merkitys on suuri, vaikka päinvastaistakin olen toisinaan kuullut väitettävän.

2. Valokuvaus. Täysin mahdotonta, ei oo enää kameraa. Jostain kumman syystä en ole hankkinutkaan, ehkä rankaisen itseäni edelleen jostain. Silti nautin suunnattomasti hyvistä kuvista ja ihmisistä, jotka osaa niitä luoda.

3. Vanhemmuus. Elämäni perusta. On tehnyt minusta niin paljon paremman ihmisen. Mitä ihmettä olisinkaan, jos en olisi? Vaikea edes kuvitella. Kiinnekohta, jonka varaan olen onnistunut rakentamaan identiteetin, johon olen tyytyväinen. Joka toinen viikko olen sitten ensijaisesti itseni minua varten. Tämä järjestelmä toimii näin, ja ajatus 24/7 vanhemmuudesta tuntuu vähän hassulta :D

4. Vakoilu, Espionage. Jos en sittenkään ala kokopäiväagentiksi, niin ainakin harrastuksena harrastan. Kiehtovaa kieroilua ja jännää leikkiä.

5. Viehättävä. Viehtättää mikä viehättää. Kaikki kaunis ja joskus rumakin. Päätän itse mikä on ja mikä ei. Itsekin olen, siis hyvinä päivinä ;-)

6. Vesi. Elementti, jonka ympäröimänä on hyvä olla. Mainiota myös sisäisesti nautittuna. Asun ensimmäistä kertaa elämässäni usean kilometrin päässä veden ääreltä, hellepäivinä on kummaa kun ei voi tassutella rannalle. Vesi on parhaimmillaan turkoosi meri ja lämmin sellainen, mutta suomalainen järvi on kyllä hyvä kakkonen ja joskus ihan ykkönen kuten juhannuksena.

7.Vuorovaikutus. Tämä on pitkälti elämän ja työni perusta. Merkitystä ei voi kyllin korostaa. Läsnäoloa juuri siinä hetkessä. Joskus huomaan olevani jossain muualla, vaikka puhunkin ihmisille asioista joista pitääkin. Yritän kuitenkin olla siinä juuri sinua varten tällä hetkellä, usein onnistunkin.

8. Vauvat. On vaan ihquja. Omia en halua nyt ehkä about viiteen vuoteen, mutta muiden vauvoja on kiva ihastella aina toisinaan, yleensä aina siis.

9. Valehtelu. Inhoan sitä, vaikka toki teen näin itsekin. Siitä tulee yleensä huono olo. Harvalle ihmiselle haluankaan olla täysin rehellinen, päästää pääni sisään. Yhden kuitenkin, katso kohta 1.

10.Vakaa. Haluan olla, ja talouteni myös ;-) Ehkä nuoruuden liihotteleva epävakaus on jäämässä taakse, mutta melkoista heiluntaa ja tavoitteiden vekslaamista havaitsen itsessäni edelleen. Ehkä olen siis jossain määrin tai melko vakaa jo nyt.

Lisämaininnan saa Virpi, jonka verbaalinen ilmaisukyky on kyllä vertaansa vailla :D Naureskelin ihan hulvattomana maililleen, ja yksityiskohtaisille kuvauksille asioista, joista tiedän hänen kirjoittaneen ainakin enimmäkseen tosissaan. Ainakin melkein! Olet mainio ja kiva kun taas enemmän mun elämässä :)



---

Jos kommentoit tätä kirjoitusta tai blogia ylipäänsä, niin voin antaa sulle sitten kirjaimen josta sun täytyy kirjottaa. Kaksi ehdokasta, siis exsu ja j ;-) ku geellä on jo!

Epätoivo ja epäusko - go together like a horse and carriage

Siis mun tyhmyydellä ei oo mitään rajaa. Oon tosiaan hajoillu tulevan tentin kans, ihan tosissani. Selvitelly vaikeita taloustermejä ja kaavoja ja aatellu et tällasta ei voida sit kysyä tentissä ellei kyseessä ole joku kansiksen tentti, eihän voida. No, sitten nyt satun vilkaseen kurssin sivulle, ja huomaan, että tästä toisesta kirjasta tuleekin tenttiin vaan about puolet! En osaa sanoa, onko suurempana helpotus vai vitutus omaa tyhmyyttä kohtaan. Oon stressannu aivan turhaan. Jumankauta sitä on tosiaan blondi. Että helvetin rennon viikonlopun ois voinu viettää, jäädä juhlimaan rauhassa, olla stressaamatta niinku ihan oikeesti yhtään.


Sama pää kesät talvet. Ei kestä kiittää.

Ai niin, tuoreena bonuksena se, etten sitten ole muistanut ilmottautuakaan kyseiseen tenttiin. Nyt ei jaksa ku naurattaa. Koskaan en oo menny ilmottautumatta, mutta kuulemma se saattais onnistua. En vaan viitsi lukea turhaan, mikäli sama rumba edessä toiseenkin kertaan. Tai whatever. Ei oo paljoo enää jäljellä. Huvittavinta tässä on se, että tää ois mun ainoo kurssi ja tentti tälle syksylle. Tosiaan, työt vieny kaiken huomion, no doubt. En vaan tajua miten nää voi olla ihan ylivoimasia asioita muistaa. Viime vuonna tosin kävi samoin, mutta se ei ollutkaan ainoa kurssi. Siis vattu. Ymmärrän kyllä, että mun mieli on ollut hieman ylikuormittunu viime aikoina, mutta ei jumalauta tämmösten asioitten pitäis olla näin vaikeita. Oon oikeesti ihan fiksu ihminen, mutta joskus tää arjen hallinta käy ylivoimaiseksi.
Kun tästä voiski syyttää jotain muuta, mutta ei.

Tämän lisäksi olen toki eksynyt tänään kaksi kertaa, taas Pyllymurossa. Meno- ja tulomatkalla. Onneksi se oli odotettavissa, ja pääsin silti ehjänä perille. Mun tulostimesta on loppunu muste, joten en saa reittikarttoja tulostettua. Senkin vois koittaa ostaa tässä joskus.

Oikeesti, en jotenkin usko tätä enää. Ei mitään rajaa, käytökseni alkaa olla kerrassaan hävytöntä!

Koitan nyt katsoa, josko saisin tästä jotenkin edes opintopiirin ja esseen suoritetuksi, jos en pääse tenttiin niin sitten tammikuussa. Ja tiedän sitten lukea oikeat alueet. Ei kai tässä vitja auta muukaan. En vaan tajua itseeni, en tajua.

Toista kertaa tänään teki mieli röökiä aivan helvetisti, tuolla ois jotain vuosien takaisia kuivuneita, joita en nyt jaksa vaivautua polttamaan. Lenkillekään en viitsi enää näin puoli yhdeltä yöllä lähteä. Ei kai tässä auta kuin mennä nukkumaan.

Voi vee mun kans.

No pakko kai se sit on!

Blokata, kun niin harva sitä nykyään tekee!11 Tai niin harvoin.

Ihan mukava viikonloppu, kylppäri on kiillotettu lattiasta kattoon, samoin koko kämppä siivottu. Tänään on opiskelupäivä, ja kiva kun en edes herännyt kuudelta sisäisen kelloni mukaan, vaan vasta 7.30 :) Poitsu taitaa kans kohta heräillä, sillekin kiva ettei ole tarhassa joka aamu niin aikaisin. Heitän sen 10.30 viimeistään tarhaan, menen itse jumpalle ja sitten opiskelen ahkerasti loppupäivän. Harmittaa, ettei eilen mentykään Kaivariin. Päivä meni kölliessä ja siivotessa ja pelaillessa (lautapelejä jopa tällä kertaa), ja O vaikutti hieman aiempaa nuhaisemmalta joten sisäpäivä ei ollut haitaksi. I hope. Mutta niin siis, tuosta Kaivarista on tulossa meille virallinen sunnuntainviettopaikka. Leikkipuisto on muksa, ja sitten pääsee teelle/mille ikinä haluaakaan erääseen nimeltä mainitsemattomaan kahvilaan, jossa on lapsille oma puuhanurkka ja aikuisille lehtiä ja omaa rauhaa ;-)

Eilinen Failure to launch oli ihan ihku, just tommosta hömppää mielentilani vaatikin. Tuttavapariskunta erosi, toinen taisi haluta naimisiin(nainen) ja toinen lapsia(mies). En tiedä(vielä) onko taustalla jotain muutakin, mutta jos noista ei synny kompromissiä niin ehkä näin on sitten parempi. Aika nuoria tosin vielä, notta eipä heillä kiirettä. Kaikki mua nuorempi on siis aika nuorta.

Mun vipat twenty-something syntsät lähestyy. Mietin, miten juhlistaa. Kaverini J on muuttamassa Las Vegasiin, ja tarjoutui tarjoamaan hotelliviikonlopun biletyksineen Lontoossa as a going-away-present. En ehkä kuitenkaan viitsi tarjoukseen tarttua, kyseessä on vasta sinkkuuntunut mies, jonka aion pitää edelleenkin ihan kaverina. Tyyppi on kyllä tunnettu avokätisyydestään ihan kaverineitosiakin kohtaan, mutta jotenkin en silti taida.Tai ehkä jos kysyisi, tekisi selväksi ettei hänellä ole sitten mitään odotuksia, silloin ehkä voisi toimiakin :) Harmi sinänsä, kun kerrankin jotain glamoröössiä tähän arkeen olisi tarjolla. Lontooseen on kyllä hieman ikävä, olisi niin huippis nähdä kaikkia vanhoja kavereita, joista on vaikea uskoa että ovat kasvaneet isoiksi ja aikuisiksi. Mulle ovat kutakuinkin 15-vuotiaita ikuisesti :) Aina joulun alla ja maaliskuussa kaipaan sinne, jotenkin se jouluinen tunnelma paahdettuine kastanjoineen on aivan ainutlaatuinen. Omat rahat säästäisin mieluusti kesän matkaa varten, joten ehkä annan tälle vielä mahdollisuuden :)

Poitsu laulelee suihkussa, sillä oli tullut yöpissi. Kai niistäkin jossain vaiheessa päästään, pojilla tuossa iässä vielä varsin tavallisia. Ihania nämä kiireettömät aamut, työaamut viime viikolla puolentoista tunnin työmatkoineen olivatkin aika puuduttavia, varsinkin kun iPodista loppui virta eikä muka latauskaan onnistunut. Päätin, että matkat on pyhitetty aivolepoon eikä esim. opiskeluun. Tänään ehtii sitten sitäkin. Onneksi on tuota kurssia varten jo essee puoliksi valmiina viime syksyltä, joten aika helpolla pääsen. Tentistä sitten en vitosta vähempää odota, as usual ;-)

Eli ei oikeestaan kauheesti mitään uutta. Toivotaan Kauhajoen lisäävän jossain määrin oppilashuoltoon suunnattuja määrärahoja, tai edes kunnille yleisesti suunnattujen tarkempaa korvamerkintää mutta aika ohuet ovat odotukseni sillä saralla. Olen kyynistynyt. Toisaalta on ihana nähdä, kuinka pienillä asioilla lapsen maailmassa on merkitystä, ja kuinka "pahoina ja ilkeinä" pidetyistä pojistakin löytyy se herkkispuoli joka osaa itkeä ja ottaa kiinni kädestä. Joskus ihan rakstan mun työtä ja pieniä poikia. Toki tyttöjäkin mut pojilla on vaan aina vaikeempaa ja siks ne tarvii vähän enemmän.

Näin.

Välipäivä :)

Siis töistä, tavoitteena metsästää vielä yksi tenttikirja, lukea niitä, hoitaa pari "juoksevaa asiaa" ja tavata Helsingissä vieraileva kaveri. Ehkä viime viikosta vaivannut puoliflunssa olikin vain totuttelua lämmitykseen, joka tekee huoneilmasta inhottavan kuivaa. Ulkona olen onneksi saanut olla, kaks edellistä työpäivää kulunu koulujen yleisurheilukisoissa Eltsun kentällä. Siellä on sitten kökitty ulkosalla, ekana päivänä oli sikakylmä ja toisena satoi lähes koko ajan. Tästä huolimatta tommonen neljä viisi tuntia ulkoilua päivässä tuntuu sopivan mulle oikein hyvin. Unikin tullut hyvin, tuossa viikonvaihtuessa pari yötä meni pyöriessä.

Taas yksi Kenia-kirja :) Eilen katsoin myös elokuvan " Jossain Afrikassa". Ihan hyvä, mutta ei tehnyt järkyttävän suurta vaikutusta. Seuraavana listalla sitten se Valkoinen Masai. Masaista puheen ollen, olen miettinyt sellaisia keinuvapohjaisia MBT-kenkiä. Kun ne Masait ei käytä kenkiä eikä kärsi tukielinsairauksista, nuo kengät on muotoiltu niin, että jalka olisi mahd samassa asennossa kuin paljain jaloin kävellessä. Yks aamu näin sellaiset sporassa kahdella ihmisellä. Kuulemma vielä aktivoivat syviä lihaksia ja muuta hyödyllistä. Ehkäpä piipahdan Kampin keskuksessa katsomassa :)

Oikeastaan eka Afrikkauni viimeyönä, O:n kanssa juostiin katsomaan norsulaumaa, siellä meni myös seeproja ja muutama beduiini kamelin selässä(nämä varmaan tuli pari päivää sitten katsotusta Arnista :P ) Haittapuolena oli lauma tyttöjä joista yksi sai jonkun itkuraivarikohtauksen ja muut hyssytteli sitä, koska joku oli kuulemma koskenu sen LUIHIN?? Sanoin sille, että se on ihan normaalia, lakkaa itkemästä. Olin kuulemma kauhean julma. Norsut ja seeprat (tembo ja punda swahiliksi) tuli varmaan eilisistä safaritsekkailuista netistä. Ihanuus<3 Homma konkretisoituu koko ajan, kivaa kivaa suunnitella reissua!

Nyt pitäis syödä aamiaista ja lähteä päivän hommiin. Äiti osti mulle teleskooppikävelysauvat. En oo vielä ehtiny testaan, mutta ehkä illalla voisin käydä *blush* :)

Hippa hip!

hei taas

Vaaleassa pullaleivässä(Reilu pehmopalat) on varmaan jotain addiktoivaa ainetta. Yleensä meillä ole muuta leipää kuin ruikkaria, paitsi nyt jos on joku special event. Nyt vaan huvitti ostaa tollanen ja voi taivas, nämähän ovat sikahyviä! Paheellista! Täytyy heti palata ruotuun tai lipsumme vahingossa pulleiksi pullaleivän syöjiksi!11 Huomaa kyllä ettei täyttävyysaste ole sama, muksukin vetää 4kpl aika helposti. Neljä puolikasta siis.

Töissä oli kivaa. Jaksoin taas jumpallekin, ja ihana kun on normaali olo parin päivän hedariputken jälkeen. Että ei kai tässä ihmeempiä(tai mitään mitä ainakaan teille kertoisin ;-). Odottelen jännityksellä tilaamaani Afrikkaleffaa ja Afrikkakirjaa. Kolme kirjaa olen jo saanut :) Olen siis vihdoinkin toteuttamassa lähes vuosikymmenen muhinutta haavettani matkata Keniaan. Potentiaalisia matkakumppaneita on jo ilmaantunut jokunen, mutta jos tunnette jonkun jolla olisi samantyylisiä suunnitelmia/haaveita, niin contact contact. Tarkoitus on kierrellä Nairobin ympäristössä, hieman safaroida ja lopuksi löhölomailla rannikolla: Mombasa, ja siitä etelään tai pohjoiseen.

Kyllä. Kun herää aamulla kello kuusi nolla nolla nukuttuaan hieman levottomasti heräillen mutta nähden semmoisia unia joista ei haluaisi herätä, on aika odotettua että puoli kahdeksalta illalla alkaa väsyttää. Leijat Helsingin yllä kiinnostaisi, mutta en taida jaksaa. Onneks huomenna saa nukkua seiskaan asti :] Ilotulitukset Helsingin yllä tuli tosin katsastettua, mutta ei ole koskaan kovin huippista liikkua humalaisten joukkojen seassa lapsen kanssa käsi kädessä. Mutta olihan ne hienot! Olispa uutena vuotena aina noin lämmintä! ;-)

Väskää armottomasti, tunnin jos vielä sitkuisi ja sitten luovuttaisi. I like that plan.

Right.

Mittasin muksun kuumeen fiksusti noin 5 minsaa ennen töihinlähtöä, ja sehän näytti äärituskaista 37,3 Celsiusastetta. Eli kotipäivä, kuten myös huomenna. No, tää oli jotenkin arvattavissa. Se heräsi jo 6.15 joten käytännössä hereillä on oltu siitä asti. Yleensähän tuo ei herää ennen ysiä, meni nukkumaan monelta hyvänsä. Ainakin nyt ehtii tiskata, pyykätä, järjestellä vaatekaapit ja viedä kamoja kellariin. Ja viedä roskat. Eikä tarvi jumittaa ruuhkissa. Oh joy :P

Kuukausipäivitys

Sikapoikki väsy töitä rankkaa antoisaa ihanaa mukavia työkavereita ihania lapsia English speaking environment loving it<3 Siinä kai ne tärkeimmät.

Muksu yskäinen, toivottavasti ei saa kuumetta. Viikonloppuna landeileen, odotan kovasti :)

Nyt pakko venytellä juoda vettä ettei tule pääkipu. Tänään oli tarhan vanhempainilta. Ihan paras tarha tuo meidän, niin hyvä kun tietää että lapsella on siellä turvallista ja viihtyisää. Kiitos tätskyt! :)

Tänään lähdin töihin takissa taiteiden yön hillotahra ja housun polvessa joku vanha tahra jota en huomannu aamuhämärässä asunnossa. Hey ho, onneks ei ollu tärkeetä businesstapaamista ;-) ni ei oo niin välikskään:)

Nyt iltahommiin poks!

Viimosii viedään..

Kesäpäiviä. Ehkä. Toisaalta en hyväksy tätä ajatusta, kannatan lämmön jatkumista pitkälle syyskuuhun :) Katsotaan.

Eilen oltiin Mustasaaressa chillailemassa kera lapsukaisten, sen jälkeen luonnontieteellisessä museossa pikavisiitillä. Illalla yritin katsoa ranskalaista leffaa nimeltä Viattomuus. Odotin vähintään jonkintasoista sadistista sisäoppilaitoskuvausta, mutta kun anti ei ylittänyt erivärisissä lettinauhoissaan hyppeleviä pieniä ballerinoja, joista nuorimpia korkeintaa ahdisti suljetussa yhteisössä oleilu, piti keskeyttää. Ehkä sieltä olisi jotain juonen tynkää jossain vaiheessa paljastunut, mutta en jaksanut odottaa. Harvinaisen hidastempoinen leffa, ei kuitenkaan mielenkiintoisella tavalla. Odotin suuria.

Siirryin lukemaan loppuun Tuhat loistavaa aurinkoa. Onneksi loppu oli sitä, mitä halusinkin. Hyvä kuvaus Afganistanin kaoottisesta lähimenneisyydestä.

Tänään oli suunnitelmissa Pihlajasaari, mutta sittenkin taisimme valita kirjaston ja himassa laiskottelun. Varmaan ulkoilemaan pitäisi lähteä. Juniori on koukuttanut itsensä Pikkukakkosen nettisivuille. Plussaa se, että on oppinut hienosti käyttämään tietokonetta viimeisen puolen vuoden aikana, miinusta se, että netti on todella addiktoiva myös viisivuotiaalle, jonka taitovaatimuksiin moinen ei vielä kuulu.. Onneksi maailmaansa mahtuu enimmäkseen kaikkea muuta, mutta se istuisi tässä varmaan viisi tuntia, mikäli moisen sallisin.

Friikkisattumus yöllä. Toisinaan herään siihen, että unessani soi ovikello, Joskus se soi oikeasti, toisinaan vaan unessa. Viime yönä pomppasin pystyyn klo 3.36, sydän hakaten. Kävin kurkkaamassa oven..kurkistusreiästä,,ovisilmästä! Tyhjä käytävä. Samalla kuitenkin puhelin piippasi tekstaria, Tuli hieman sellainen I see dead people -olo. Mietin, jos joku kuollut haluaisi minulle viestiä jotain, se olisi todennäköisesti jotain hyvää. En ole huonoissa väleissä kenenkään kuolleen kanssa. En ole hengellistymässä, älkää huoliko. Nämä oli vaan sellaisia yöllisiä pohdintoja, joita tuommoiset yhteensattumat ja kesken outojen unien heräämiset aiheuttavat. Kaksi yötä sitten sarjamurhaaja jätti löydettäväkseni päitä, ja kerran roskikseen viipaloidun joulukinkun.

Yliväkivaltainen alitajunta johtunee jatkuvasta CSI:n tuijotuksesta, mitäs näyttävät niitä joka ilta! Lukemistoni on ollut myös hieman hurjaa, ehkä joku romanttinen höttökirja olisi taas paikallaan. Tai siirtyminen asialukemistoon.

Lomailee kaupungeissa

Hyvää, hyvää. Ilmatkin, ja ollaan oltu terveinä ja touhukkaina. Viime viikolla käytiin Hangossa ja Tammisaaressa ihastelemassa. Ilma oli aika lousy, mutta hyvä reissu silti. Hyvä seura:) Tammisaaresta löytyi ihQu pieni kahvila Carl de Mumma, söpöä :) Olen helteistä huolimatta jaksanut jumppailla, jopa pyörän kaivoin naftaliinista ja huristelin Kaivariin pelaan minigolfia. Seuraavana päivänä piknikkausta Arabiassa Annalan nurmella, ja illalla hienostelua Loisteessa ja Teatterilla. Oikein mekko ja korkkarit, millonhan viimeks? Odottelin kutsua töihin, mutta ehkä sitten olinkin merkinnyt itseni not availableksi viime viikoksi. Ei ihan hirveenä kyl haitannu*evil grin* Lauantaina äiti/mummo tuli Berliinistä tuoden kiitettävät vuoret tuliaisia, joista syötävä osio katoaa as we speak hyvää vauhtia! Jumalaisia kookospalloja, samanlaisia sain joskus Venäjältä! Juniorin kommentti minttu-Menthoseista:"Jotenkin terveellisen makuisia. Nää(mansikkajugurttisuklaat)maistus varmaan namimmalta."

Eilen oltiin syömässä V:n vanhemmilla, istuskeltiin omenapuiden alla reilut yhdeksän tuntia jutellen ja herkutellen. Ihqutusta<3 Jaloissa pyöri myös kääpiösnautserin pentu, jota täytyi hieman lällyyttää koska se oli aivan ihku :) Naskalihampainen pikku ihkuliini. Mulla on selkeesti pentukuumetta, jota lievittämään lainattiin naapurista lainaan valkoinen pieni tapaus, jota on tässä sitten leikitetty ja lenkitetty mitä suurimmalla innolla :) Ihan aikuisten oikeesti en tällä hetkellä todellakaan kaipaa omaa haukkua, mutta kiva silti lällyyttää noita muiden. Kuten vauvojakin.

Eipsis kai sit muuta, ens viikolla alkaa tarha ja mulla viiminen mahdollinen lomailuviikko ennen koulujen alkua. Tosin ehkä tässä on nyt lomailtu tarpeeksi. Hain paria duunia, katsotaan miten käy. Kolmos- ja vitosluokkiin. Aika tiukille vetää ton hakuajan kanssa, jos 1.8. sulkeutuu ja vajaa pari viikkoo ennen duunin alkua. Mutta katsotaan. Hakuammuntaa, sano.

Hartia jumittaa, viime yö nukuttu kahden aikuisen voimin 80cm sängyssä. Ehkä ei kovin ergonominen ratkaisu, made by "aikuiset lapset" ;-) Huomenna taas nosteleen painoja, ainoa lääke tuohon jumitukseen. Mielenkiintoinen geeniohjelma telkusta tunnin päästä. Aight, täytynee päästää poitsu Pikkukakkosen sivuille vähäks aikaa. Peace out.

Lomailee maalla

Nimittäin ainakin seuraavan viikon. Käy ratsastamassa ja veneilemässä. Laiskottelee. Sitten palaa töihin, tai jos on loistoilmat ni vasta elokuussa ;-) Ihana vapaus valita!

Toivoo helteitä!

Jumalauta!

VITTU JA PASKAA. Kaikenlaisten vitun mulkkujen kanssa sitä tuli aikoinaan mentyä naimisiin ja tehtyä lapsia.

Kusipää.

Tekis mieli sanoa jotain saatanan ilkeetä, mutta pelkään se viesti kulkeutuis jopa oikeaan osoitteeseen jossain vaiheessa. En vaan jaksa tapella sen idiootin kans, en enää.


Sen sijaan lyön kädellä kylppärin kaakeleita ja kiroilen ja irvistelen. MIKSI??????????

Niin saatanan voimaton tunne, joillekin asioille ei vaan voi mitään.

Tän piti olla hyvä ilta, suunnitelmia viikonlopuksi ja ikävöin kovasti jo lastani, jota en ole nähnyt kahteen viikkoon ja joka ei suostu puhumaan mun kanssa puhelimessa. Äh en vittu jaksa edes selittää enempää.

Jos henkilöiden A ja B välinen kommunikointi ei kahdeksan vuoden harjoittelunkaan jälkeen ota toimiakseen, ehkä se on jatkossa hoidettava henkilön C välityksellä. You fuckin' choose.

Kesäflunssaa

Juu, sitä perinteistä. Voi olla, että käyn lääkärillä ennen juhannuksen viettoon lähtöä, mökiltä hankalampi sitten käydä. Vähän poskiontelotulehdusta veikkailen, pää täynnä sitä niin juttua ja mukava paine. Nam. Tässä oli tarkoitus pohjoisesta kotiutumisen jälkeen vietellä boitsun kanssa kivoja lomapäiviä, korvaukseksi kevään "äitin on nyt pakko lukea" -päivistä. Sen sijaan istua kökötämme sisällä, ensin O:n ja nyt mun flunssan takia. Silti olen toiveikas, hyvät mahkut toipua juhannukseksi*knock on wood*.

Olen ottanut rennosti. Lukenut dekkareita kaksi päivää sisällä poistumatta ulos kertaakaan. Käynyt kylpylässä vesiliukuilemassa ja ennen flunssaa tavannut kavereita :) Selvittänyt muutenkin päätäni asioiden suhteen, päätynyt hyviin lopputuloksiin, ja todennut olevani ammatillisesti yhtä hukassa kuin aina ennenkin. Miksi, oi miksi? Mikäli en saa tuota himoitsemaani opiskelupaikkaa(enkä toki usko saavani;), teen sitten syksyn ahkerasti töitä.Tämä tosin poissulkee samanaikaisen opiskelun, edellisen vuoden vedin hieman liian tiukilla, vaikka pari tenttiä jäi töiden takia väliin. En halua juosta toista vuotta tukka putkella tarhaan-töihin-tarhaan-kotiin ja miettiä milloin helpottaa. Tuolla asenteella ei koskaan. Pelkään burnoutia, stressistä aiheutuvaa rintasyöpää tai ulkonäön ennenaikaista rapistumista, for God's sake!11 Olen tehnyt periaatepäätöksen siitä, että pidän itsestäni huolta. Mitä sitten, jos valmistun vasta nelikybäsenä? ;-) Ehkä muutan Aasiaan tai Afrikkaan, siellä kuulemma arvostetaan iän tuomaa kypsyyttä ja kokemusta.

Voi nuha. Urheillakaan ei voi, vaikka hirveästi tekisi mieli. No, ehkä kaikki energia on käytettävä ruuanlaittoon ja siivoukseen. Melkein parin viikon aivolepo on tehnyt hyvää, mutta jotenkin taas kaipaa uusia haasteita, kunhan tästä plunssasta toipuu. Katsotaan mitä kesä tuo tullessaan. Kesäkuun ajan voisin periaatteessa tehdä töitäkin, mutta niitä hieman huonosti on ollut tarjolla. Eikö kukaan enää saa ehtoja, joiden suorittamista pitäisi valvoa? :O Heinäkuun Osba on lomalla tarhasta, oikeastaan on ollut kesäkuunkin paria päivää lukuun ottamatta. Tätä ei vaan lasketa kunnon lomaksi, koska on ollut mahdollisuus viedä se hoitoon, jos on itse kaivannut omaa aikaa. Enpä näköjään ole :)

Suunnittelimme Jebskulin kanssa matkaa Pietariin, mutta lapsenhoidolliset syyt tulivat esteeksi, ts. olisi vaatinut melkoista säätämistä ja järjestelyä. Toistaiseksi suunnitteilla matka Ahvenanmaan viikinkimarkkinoille viisivuotiaan kanssa. Ehkä keksin itsellenikin jonkun hemmottelumatkan, taloudelliset puitteet eivät tosin tue kovin suureellisia hankkeita..

Nyt makuuasento kutsuu, aamupuuron syöminen(kello 11.28) ja koneella istuminen käyvät työstä. Katsotaan jaksanko käydä kampaamosta ostamassa Goldwell Color definition Brilliance spray Lightia. Sen ja imuroinnin lisäksi päivääni ei sisälly muita tavoitteita. Ihanan aivotonta.

No voi kökkö

Tänään ois pitäny saada valmiiks yks essee valvontakomissiosta(työn alla) ja toinen noottikriisistä, enkä oo päässy puusta pitkälle. Sen sijaan tehny kaikkee muuta tarpeetonta. Vk-esseetä valmiina reilu sivu, no muikkarit sentään valmiina, ei silti paljon päätä huimaa. Iltaakaan en noiden parissa vietä, Simppa hakee mut puol seiska ja käydään heittään yhdelle paksukaiselle ;-) vauvatarvikkeita ja tissiliivejä! Ehkä sit sais kuitenkin ton nootin vetäistyä, jos nyt puurtasin parissa tunnissa vk:n valmiiksi. En jaksa tota lukemista ja aivotyötä. Kaipaan ruumiillista työtä! Rakentamista, tiskaamista, nikkarointia! En jaksa tänään uskoa itseeni ja omiin kykyihini ja muistiini. Haluan töihin ja palkkaa, mietin et tälläkin ajalla voisin olla töissä, ansaita rahaa ja tehdä sillä jotain kivaa. Sen sijaan että roikun netissä enkä tee sitä mitä pitäis. No kello jo yli neljä, emmä siellä töissä enää oliskaan, helpotti!11

Njäh. Toivotaan toudella hartaasti, että huomenna on erilainen päivä. Tosin siis samanlainen ja täynnä lukemista ja kirjottamista sekin, mutta että mun asenne ois parempi ja jaksavampi. Eiköhän. Tuntuu, että on pakko käydä välillä vitutuksen ja luovuttamisen huippulukemissa tai pohjalla, molempi parempi. Sitten huomaa, että vielä mä jaksan ja osaan. Tai sit en, mutta ainakaan tuloksia ei saada tällasella valittamisella ja työn välttelyllä. Väärä asenne. Kohta tää on ohi. Suhteellisen kohta ;-)

Pliis, ei sit kannustuskommentteja, en halua niitä nyt, vaikka tiedän että mielissänne kannustattekin. Tiedän, että jaksan, kunhan saan vähän valittaa kun tää on niin pissiä ja kakkaa välillä. You know.

Heippuli

Vappu sujui rauhaisasti, grillailua ja pari lasia skumppaa Pirkkolassa. Yleensä en pidä makeasta yhtään, mutta tuo oli hyvää :) Yhdeltätoista teki jo mieli lähteä kotiin köllimään, bussit ei kulkeneet kuten lupasivat, joten jouduttiin hieman käveleen. Kevättorilla istuskelleet lapsukaiset(alle 10-vuotiaat)kysy meiltä että mihin ollaan menossa. Vastasin, että kotiin nukkumaan, ehkä teidänkin jo pitäis ;-) Tuli kauhee tätiolo, mut hei, semmonen mä vaan oon. V sano että tossa O:kin on viiden vuoden kuluttua, sanoin ettei muuten tasan oo Vappuyönä yhdentoista jälkeen pihalla tossa iässä ilman valvontaa. No, ainakaan ne lapset ei ollu humalassa, ja ehkä ne asu siinä parin sadan metrin päässä. Siinä asuu ihan kunnollisia ihmisiä, asunnoista päätellen ;-)

Tiedä sitten..Tällä hetkellä jänskättää sekin, että jos O menee tohon viereen kouluun, niin se joutuu joka toinen viikko kulkeen Töölöstä bussilla/sporalla. Tosin ei se oo paha, kunhan opettelee kunnolla ja kännykkä sillä on silloin kans. Ehkä tää on vaan tällasta etukäteisstressiä. Pienestä pojasta tulee iso. Musta siinä on ihan parasta se, että se kasvaa ja itsenäistyy, mutta kun aina pystyn kuvittelemaa pahimmat skenaariot päässäni.. En siksi halua riskeerata mitään, minkä takia voisin menettää lapseni. Ylisuojelevaksikaan musta ei ole, pitää vaan yrittää opettaa tuosta fiksu muksu ja toivoo että on onni myötä. Joihinkin asioihin ei vaan voi itse vaikuttaa. Silti haluan tod näk siltä kuitin joka ikinen aamu kun se on päässyt kouluun bussimatkan jälkeen, ja sitten taas koulusta kotiin. Ainakin ehkä.

Vappupäivänä jatkettiin grillailua, otettiin vaan rennosti. Ainoo päivä pariin viikkoon, etten lukenu yhtään. Outoo. Ja sit perjantaina oli täydellisen maanantaiolo! Olin ihan reippaana aloittelemassa uutta viikkoo, ja sama olo oli muillakin :P No, eiköhän tän viikonlopun saa vietettyä ihan ok. Lukemista ja ulkoilua luvassa joka tapauksesa.

Eilen kympiltä nukkumaan, kasilta herätys. Nyt junnu kattelee lastenohjelmia ja mun pitäis hyödyntää tää aamuhetki lukemiseen. Jotenkin vaan vähän tökki.. Jos lämmin sää jatkuu, pakataan kamat ja mennään tonne puistoon piknikkaan, mä voin lueskella siellä ja Osba saa touhuta mitä touhuaa. Aivan ihanaa tää lämpö! <3 Pitäis ostaa lukko O:n pyörään. Jos tosta Prismasta jaksais hakea sen ja ruokaa. Mä haluan myös grillin, semmosen parvekeversion. Katsotaan mitä mukaan tarttuu ;-)

No juu. Jospa tästä nyt sais jonkun energyburstin ja jaksais ehkä tunnin lukea. Jotenkin vaan välillä tökkii enemmän kuin toisinaan. Pumppiin oisin halunnu, mutta Elixian lapsiparkki menee kiinni ennen sen loppumista, joten no can do.

Maksoin ekan erän tv-lupamaksua, aika maansa myynyt olo. Viivyttelen toisia ihan tahallani, siitäs saavat!11 ;-)

Jepjep, päivä rullaamaan, toivotaan mahdollisimman paljon aurinkoa ja lämpöä viikkikselle! Hip!

Hirveesti

tekis mieli tehä kaikkee muuta kuin opiskella. En kuitenkaan ota töitä enää tälle keväälle. Eikä se lukeminenkaan niin pahaa oo, kun vauhtiin pääsee. Eilen illalla vaan tein muikkareita vielä weedsin mainoskatkollakin, ja aina jos illalla viimisenä lukee ja aamulla pitäis taas jatkaa.. no se alkaa kenkuttaan! Nyt tässä hieman aamulorvailtuani päätän kuitenkin hoitaa reippaasti aamupalat ja käydä suihkussa ja sitten täytynee suunnistaa klixille, ehkä se motivaatio siellä pysyis paremmin yllä :) Tykkään tehdä käsin muistiinpanoja, mutta käsi ei tykkää siitä. Ehkä voisin koittaa siirtää kaikki matskut tietokoneelle, vaikka inhoon raahata sitä mukana, siitä taas ei hartiat tykkää :) Vaikeutta!1

Pitäis hakee resepti tk:sta ja no, eipä oikeestaan muuta. Lukea ja kirjottaa. Ehkä jumpallekin ois hyvä mennä tänään, viime viikko jäi väliin oksutaudin jälkeisen heikon tilan ja siitä selvittyäni yleisen laiskotuksen takia ;-) Ei niin vakavaa.

Eilinen täykkärit oli aivan huippu :)

Ei nyt muuta, taidan nauttia kupillisen Petralta saatua bansku-toffee teetä ja get started. Aikatauluttomuus on kivaa, mutta myös vastuullista!1 Iik! But I can do it :)

Harkitsin vaihtoehtoa, jonka mukaan alkaisin pitää asiallisempaa blogia. Päätin lakata harkitsemasta. Tää on ihan hyvä tällasena, palvelee sitä tarkotusta, mitä varten se alunperin luotiin. Eli palvelee mua, muista en tiedä :)

Pus!

Taas niin tätä mut ok silti (panostin otsikointiin)

Kahdet viikonlopun juhlat, toiset vielä kahden kokin järjestämät illalliskutsut, jäivät sitten käymättä oksennustaudin takia. Moista höykkyytystä en olekaan kokenut tämän muistin aikana. Vasta oltuani 24 h niin sanotusti kuivilla eli spyttaamatta, aloin vähitellen pysyä tolpillani. Aika hurjaa. Toisaalta kun käy oikein pohjalla, tuntuu tämmöinen normaali elo, jota eläessään saa aamiaisella alas pari sämpylää ja kupillisen teetä, oikein kelvolliselta :) Jännäilen tässä V:n ja O:n sairastumista, mutta hieman sormet ristissä uskon pahimman vaiheen menneen jo ohi. Or not.

Tyytyväinen Kärppien eilisestä voitosta, vaikka kovin väsyneenä joutuikin nuokkumaan täykkärit, californicationin ja weedsin. Varsinkin keskimmäisenä mainittu on uusi suosikki, vipa jo vanha tuttu. Luulenpas, että eronneet, lapselliset ja nuoret tahi mieleltään nuorekkaat vanhemmat elävät jotain kummallista välivaihetta. Sellaista, jota noin 15-vuotiaatkin viettävät. Perheen hajoaminen ja kahden eri mahdollisuuden tunnustaminen; sen, että saan joskus uuden perheen, tai joudun vaihtoehtoisesti kärvistelemään hautaan saakka yksin. Nämä eivät ole mitään kevyitä vaihtoehtoja, sano. Joten ei ihme, jos meillä tuossa tilanteissa olleilla joskus tuntuu hieman heittävän, todellisuudentaju ja elämä muutenkin vähän..häränpyllyä. Kun on jo oppinut olemaan aikuinen ja vastuullinen vanhempi ja kumppani, opettelu siihen ettei enää olekaan, ei välttis suju ihan helposti. Ehkä silloin alkaa helposti toistaa samoja kaavoja, joiden varassa seikkaili ennen pitkäaikaista suhdetta ja vanhemmuutta. 15-vuotiaan käytös ja 25 tai 35 vuotta mittarissa eivät vaan aina ole ihan match made in heaven. Varsinkaan leimalla "with children". Itsestäni siis en puhu. Minua tylsempää bilettäjää ja vastuullisempaa vanhempaa saa hakea. Äärirajoilla tuhmuusasteikolla mennään, jos lapsi saa katsoa telkkaria tai He-Mania youtubesta koko viikonlopun kun luen tenttiin. So hot. ;-) No kummiski, olen kovin tykästynyt sekä Weedsiin että Californicationiin, ja erityisesti Mulderiin eli Hanky-Pankyyn :)

Kävin kampaajalla viime viikolla ja olen edelleen tyytyväinen tulokseen. Harvinaista.

Nyt pitäisi ottaa kiinni viikonloppuna yleisen voimattomuuden takia väliin jääneet lukemiset, yrittää syödä jotain _keittoa_ ja viiden tunnin päästä hakea Osba tarhasta. Matkustin tänään eka kertaa kroatialaisella sinisellä ratikalla, ou jei.

Ilma on jotenkin sopiva, siis ilmankosteus on mulle optimaalinen:) Auringonpaiste ei olis pahitteeksi, mutta pärjätään näinkin.

Geetsu voisit ehkä vähän kirjottaa jotain joohan plz?

Kee-e-väät

Mielialavaihtelut vähän taitaa rokata täälläkin. Ehkä tänään sitten helpottaa, eiköhän :P Joskus vaan tiettyyn aikaan kuusta tuntuu et kaikki on yht'äkkiä ihan plääh, vaikka päivä oli oikein aurinkoinen ja ihku ja varasin kampaajan(tälle päivälle). Seiskalta herätty vähän niinQ huvikseen, tai oikeestaan tukitoimenpiteenä Viltsulle. Mulla ei pakollisia aamuheräämisiä taida ollakaan lähiaikoina, ysikolkyt-aamuja ei niiksi lasketa. Työt jäihin ja fokus pänttäämiseen. Tosi pidätän oikeuden tehdä aivolepopäiviä töissä, jos mieli sellaista tuntuu vaativan. Näkee sitten. Selkeästi tarviin jonkinlaisen pehmeän laskun tähän kotona opiskeluun. Toisaalta on sellainen huolettoman kevyt mieliala, kun periaatteessa saa kukkua ja nukkua myöhään, eikä tarvitse poistua aamuisin kiireellä. Toisaalta, urakka ei ole ihan heti loppumassa, joten täytyy vaan asennoitua siihen, että sitkeästi on jaksettava monta viikkoa toisensa perään. Mutta asenne lienee kohdallaan :)

Sain vihdoin huikean tauon jälkeen palattua urheilun pariin. Ihan hienoa :) Varmaan tuo auringonvalo on päätekijä, talvella tuntui ettei niin ihan millään jaksa raahustaa mihinkään typerään jumppaan, kun kerta voi olla kotosallakin. Jotenkin ulkoilu ja neljän seinän sisältä poistuminen houkuttelevat ihan uudella tavalla, kun on lämmintä ja valoisaa :) Päätin, että tykkään tästä keväästä, ja tästä tulee hyvä kevät. Parempi kuin muista. So be it :) Ja monet aiempia keväitä pilanneet paskat onkin hoidettu tyylikkäästi ulos mun elämästä, joten mahkut ovat hyvät.

Niin, jotenkin tekisi mieli tuota Kanerva-kohuakin kommentoida. Ehkäpä tyydyn sanomaan, että uskon Stubbmeisterin pärjäävän hyvin. Tykkään siitä. Ei taatusti tyypillisin suomalainen mies, mutta varmasti silti hyvä. Alex vaikuttaa olevan niitä ihmisiä, joista vaan ei voi olla tykkäämättä, vaikka harmaina paskapäivinä hymy korvissa esiintyvä tyyppi saattaakin lievästi sanottuna ärsyttää. Ehkä se vaan ei voi sille mitään :P Poliittisen kulttuurin muutoksesta..mitähän tuohon sanoisi..hyvä veli -verkostojen pettäminen..siitä en tiedä, mutta ehkä tämä on jotenkin inhimillistänyt poliittisten toimijoitten imagoa. Siltikin, olisinko välittänyt tietää, mitä jo tunnetusti hieman naisiin menevä politiikan konkari yön pikkutunteina sille reppanasutturalle viesteilee?
En tod. Suomalaiset tiedotusvälineet hieman vituttavat tällä hetkellä, ehkä enemmänkin kuin vähän. On entistäkin selvempää, että median tarkoitus on tehdä rahaa ja vittuilla valitsemilleen tahoille. Toisaalta, voitaisiinko olettaa olevan toisin? Ei kai. Eikä totaalinen puoluettomuus liene mahdollista tiedottamisen alalla, mutta silti tuo vituttaa. Onneksi sentään Palanderin törttöilyt antavat hienon koston, niilläpä eivät päässeet mässäilemään kuin pahasti jälkikäteen ;-)


Jospas siirtyisin aamiaisen pariin..Toivotaan, että kampauksesta tulee hyvä. Vaihtelu näes virkistäisi ;-) Hiphei!

Lomaloma aah

Hirviä väsystys. Aamut alkanu taas parin viikon ajan kuudelta, siihen toki tottuu mutta illalla ei sitten enää muuhun kykene kuin öllötykseen. Parin tunnin päästä lähden viemään poitsun mummoloimaan. Perjantaina tarkoitus lähteä mökkeilemään. Mikäli ilmat on kovin kylmät ja lumisateiset, saattaa kyllä hiljentyvä stadi houkuttaa enemmän. Oon tyytis, kun saa köllötellä peiton alla eikä oo kiire mihinkään. Saan lukea hömppää ja jännäriä tenttikirjojen sijaan(viimisestä taas 5, kiitos kysymästä ;-) eikä tarvi tehdä mitään. Ois ihana ehtiä myös kuntoileen, muodossa jos toisessakin. Takkatulta kyllä kaipaan kovasti, mutta ehkä sitä järjestyis kaupungissakin, jos oikein nätisti toivon :)

Ennen lähtöö pitäis vielä tiskata ja hakee o:n vaatteille joku laukku kellarista. Yritän minimoida tavaramäärän, pesevät siellä sitten kuitenkin.

Koitan nyt olla stressaamatta siitä tuleeko ja millaset ilmat viikonlopuks, siitä että vasta eilen muistin ettei pe oo kaupat auki (ABC on , suhtauduin vaan epäillen siihen saako jostain goddamn Heinolan ABC:ltä just niitä pääsiäisherkkuja mitä mä olin ajatellu. Tänään en jaksanu kauppaan, ehkä nakitan V:n ostoksille huomenna, en oikein luota ABC:n ruokatarjontaan..)

Mut että katsastellaan miten käy, anyway olen hyvällä mielin lomautumassa eikä tätä nyt v**tu mikään enää pilaa ;-)

Muutenkin uusi duuniporukka on niin niin huippu, että energialevelssit huitelee jossain taivaissa, siis henkiset sellaiset. Tänään just kehuin sille ihQulle irkulle, kuinka virkistävää on työskennellä miesten kanssa. Oikeesti. Semmonen hyväjätkäfiilis, pelattiin korista ja hakattiin nyrkkeilysäkkiä liikkatunnilla :)

Voisin kirjotella tosta uudesta työstä enemmänkin, koska se on elämääni kovasti sulostuttanut monessa mielessä. Nyt vaan väsy ja alkava kiirus joten jätän selittelyt toiseen kertaan.

Oon jotenki oikeen oikeesti hirveen tyytyväinen elämääni, no ainakin VÄHÄÄN aikaan. Ihan oikeesti ja kunnolla. Joskus ehkä käy hyvinkin. Ehkä. Sen näkee sitten :)

Saturday Night Fever..

Heittäydymme hurjiksi ja menemme maailman ihanimman pojan kanssa katsomaan Risto Räppääjää. Sitä ennen pitäisi käydä Prismassa ruokaostoksilla, lukea tenttiin ja ostaa ehkä semmonen blenderi. Tehosekoitin. Mikä sen nimi on? Eilen istuttiin J:n kanssa iltaa, katsottiin Shaun the Sheepejä ja juotiin skumppaa. Aika villiä. Mutta kivaa. Kai sitä saa ihminen tässä iässä jo olla vanha? Nuorekkuutta iltaan toi Wiin pelaaminen, josta en kuitenkaan jaksanut liiemmälti innostua. Olen tällä hetkellä ehkä kuolettavimman tylsin ihminen, jonka tunnen. So be it. Ehdotin tosin myös kaupunkiinlähtemisvaihtoehtoa, johon j kysyi että ootsä tosissas johon vastasin että en kai. Mummot!1 Mut kyllä me vielä, kaipaan revanssia viime huhtikuulta(wink wink), joten 8.3. it is, babe! ;-)

Flunssa alkaa kutakuinkin helpottaa. Ei vielä olla ohi, mutta vähitellen. Jeesus miten sujuvasti sanottu.

Huomenna äiti tuo meille digiboxin, jänskään sen asennusta, ja kuulemma pitäisi telkun käyttöohjettakin käyttää jonkun tietyn kanavan löytämiseen. Yritän kuitenkin onnistua :)


Huoh. Olo on juurikin huoh. Paljon isoja päätöksiä tehtävä, hankalaa. Miksi jotkut tyhmät koulujutut menevät päällekkäin? Kai niitä voi yrittää niinkin suorittaa. Mun pitäis yrittää hakea tälle opiskelulle vähän vastapainoa, mutta oon aika huono siinä. Eilen kuitenkin onnistuin :) Ehkä tulevallakin viikolla, ja kyllähän tänäänkin on ihan hupimenoja suunnitteilla.

Inhoan kevättä. Skippaisin koko kevään ja palaisin siinä elokuussa, heinäkuun lopulla. Mut eiköhän se tästä taas, joku päivä. Itsestähän se on kiinni, eikä mistään muusta.Kesää nyt en varsinaisesti inhoa, mutta se nyt vaan putoaa samaan sarjaan kevään kanssa. Sorry!

Ehkä huomenna reippaammalla mielellä, ehkä jo tunnin päästä. Eipä auta kuin rämpiä eteenpäin. Tattis, sano.

From jee through hell to ihan jees

Olis kyllä kelvannu työviikoksi tää viikko, rahalle ois tarvetta. Mutta ku ei. Kipeenä, saikkua koko viikko siis, jee. Istuin neljä päivää yksinäni sisällä, alkoi hieman hajottaa. Nyt jo parempi, saanu vähän purettua mieltä ja asioita. Trendikin tuli tänään, välttelin tenttiinlukua sen parissa, mutta nyt täytynee ryhdistäytyä. Samat kirjat oon tosin lukenu ennenkin, tenttiin en päässy migreenin takia, joten uus yritys better luck this time.

Olen täällä elämän suurten kysymysten äärellä. Muodostan kuvaa tulevaisuudesta ja tulevista opinnoistani. Jos saisin kesällä ihan kunnolla tehtyä hommia ja vaikka 20-25 op ni se ois ihan hullun hyvin. Tiedä sitten kykenenkö. Ehkä yritän kuitenkin. Yritän.

Pienoinen kriisi siitäkin, että lapseni siellä isoveikkailee isänsä ja tämän uuden vaimon ja niiden VAUVAN kanssa. Ei mitään ylitsepääsemätöntä, lievää ulkopuolisuutta vaan. Ihan normaalia. Monelle varmaan paljon isompikin juttu kuin mulle. Tietty tuo pintaan monenlaisia tunteita O:n vauva-ajasta, ja kaikesta siitä elämänvaiheesta, joka niillä nyt on edessä ja meillä takana. So what? Semmoista on elämä :)

M. soitteli, niillä on kumpikin tyttö vuorollaan ollut oksutaudissa, nyt oli iskenyt äitiinkin. Ainoa positiivinen juttu, mitä tuossa tilanteessa voi toiselle sanoa, on että hyvä ettei tytöt nyt ole sun kanssa yhtä aikaa kipeinä. Mikä ihmeen sairausaalto tätä maata vaivaa? Kaikki on sairaina. Ja pitkään. Mua niin ketuttaa, kun kerrankin ois tenttien kannalta ollut hyvä sauma tehdä koko viikko töitä ja oikeesti se raha ois tullu tarpeeseen, niin ei. Täytyy olla sairaana juuri nyt! Se on niin tätä. No, ainakaan mulla ei ole kahta muksua jaloissa pyörimässä ja vaatimassa huoltoa ja viihdytystä. Puolensa ja puolensa ;-)

Vuokrasin toissa päivänä Kirjavan hunnun. Pidin siitä kovin. Eilen katsoin olikohan se Fractured, murtunut. Anthony Hopkins ja Ryan "I so would do you" Gosling. Hyvä. ERityisesti tuo Ryan piristi ;-) Aivan hurmaava. Tykkään jotenkin sen äänestä ja eleistä, jotenkin se tuo minusta omaa itseään niihin rooleihin, semmonen elekieli on jotenkin niin luontevan oloista, että ajattelen sen olevan irl myös sellainen. No juu.

Vähän semmonen mitään sanomaton olo, mökkihöperyys, sano. Perjantaiksi kuitenkin suunnitteilla hömppäleffaa ja siideriä tai ehkä skumppa kuuluis asiaan, lauantaina tulee muksu ja sunnuntaina mummo. Olen ihmeen hyvin pysynyt tenttiinlukuaikataulussa, vaikka la eteenpäin saan taistella yhden inhokkikirjan parissa, mutta eipä siihenkään kuole ;-)

Vähän teki mieli valittaa, taisin onnistua kohtalaisesti, not? :P

Perfume I'm wearing today: Calvin Klein's Obsession Night
Socks: white, varrettomat
Pants: ruskeet kotiverkkarit, velouria, liian pitkät ja siksi aina kantapään alla laahamassa. siksikin käytettävä vain kotona.
paidat: valkonen spaghettiolkaiminen toppi ja musta-violettiraidallinen trikoopaita
hair today: matalat pikkunutturat, 2kpl, kiinnitetty pinneillä takaraivon puoliväliin molemmin puolin päätä. aika söpöt oikeestaan.

Tiedotus loppui. heippa!

Oon ihan jee!

Tentistä taas femma, nyt lupaan etten stressaa enää ;-)

Muksu lähti katsomaan pikkusiskoaan pariksi tunniksi,huomenna menee yöksi ja ma sitten koko viikoksi, mulla onkin kasiaamuja joka päivä ens viikolla. Helpotus siis, monella tapaa.

Pääsiäiseksi saatiin sovittua niin, että Osba on yhteensä 10 päivää mummoloissa, niin saan viettää rauhallista mökkipääsiäistä aikuisten kesken tai vaihtoehtoisesti vaan lukea tenttiin(okei, ehkä siinä ohessa uskaltais nyt vihdoin elääkin;-). Mutta siis loistavaa, oon saanu monta stressinaihetta pois!

O:n huonettakin saatu vihdoin laitettua kuntoon, tosin meni rahaakin niin, että peili ja hyllyt tulevat vasta muutaman palkan kolahdettua tahi suhahdettua tilille.

Nyt tässä ois muutama tunti tehokasta lukuaikaa, jonka aion oikeesti käyttää lukemiseen. Paljon relampi lukee 50s./päivä, kuin 150 ;-) Kiitti J vinkistä :P

Tein ranskismanikyyrin toiseen käteen. Voisin tehdä toiseenki, niinQ tasapainon vuoksi, ja ihan siksikin että viitsin sitten poistua kotoa muutenkin kuin roskia viemään..Helpotta, ihanaa!

Mulla on joku tulehdus tuolla jossain, tai siis hengityselimissä :P Kurkku ei oo kipee, ei erityisen käheekään mutta vähän meinaa yskittää ja rohista. Outoa. Viime aikoina oon välttyny kurkkukivulta, vaikka muita oireita on ollutkin. Kunhan ei ääni menis, vähän about MAHDOTON tehdä töitä jos ei lähde ääntä. Toivomme parhautta siis.

Nonni. Oikein lokoisat viikkikset itse kullekin. Ties vaikka innostuisin huomenissa lähtemään vaikka jonnekin :) Ihan rauhallisesti toki. Silti :)Fiksumpaa ois ehkä kirjottaa sen Sediksen kurssin hommat valmiiksi, ni saisin vitosen siitäki ;-)

Joo. Näin tänään.

Hip pip!

Vähän alkaa elo helpottaan, vähitellen. Ihan turhaan TAAS stressasin tentistä, jos tulee 5-4 niin lopetan kunniasanalla sen kaamean "en voi tehdä kahteen viikkoon mitään muuta kuin lukea". Joskus opettaminen on paljon helpompaa kun opiskelu ;-)

Pitäis päättää teenkö kesätöitä vaiko opiskelen, taidan opiskella. Se on enempi sillain eteenpäin. Koitan olla stressaamatta kaikesta niin saamaristi, ainakaan semmosista jotka ei oo ihan elämän ja kuoleman kysymyksiä, ja oikeestaan mitkään asiat ei oo. Tällä hetkellä ainakaan :)

Viikonloppu oli kiva. M ja E-tytöt tuossa kävivät kyläilemässä, Osba nätisti leikkii kolmevuotiaan trinsessan kanssa, mutta välillä ne leikit on neidille hieman hurjia. Ihan ymmärrettävää. Mulla hieman hermot kireällä, viikko ollut kovin rankka, lapsi ollut liian vähällä huomiolla lukujen takia ja ehkä juuri siksi roikkuu takiaisena/He-Manina jalassa ja kaulassa ja höpöttää koko ajan. Saatanan rasittavaa, sano. Sanoin sen sillekin :P

Mutta. Huomenna vien kirjoja kirjastoon, posteja postiin, kirjotan yhden leffa-analyysin tai ehkä kaksikin, käyn jumpalla, ja ehkä jopa ehtisin näkeen vaikkapa jotain kamustakin :) Odotan lapsetonta aikaa ihan sikana. Hyvä mutsi pisteitä -2 ;-)

Oho, ruuat jäi hieman vaiheeseen, nuketin soijasuikulat mutta muuta en vielä, tuosta onkin jo toista tuntia. Näillä mennään. Sama pää kesät talvet. Hippo hei, onneks tulee Wallander taas, se rentouttaa.

Kivuus teille, moi!

Heippa taas muruset

Kiirettä pittää. 24 tunnin päästä olen kuitenkin jo ulos tentistä, ja sitten helpottaa! :) Ajattelin ottaa tuon yhden tenttikirjan jopa aikas rennosti, ja lukea vaan niiltä osin, jotka eivät aiheuta välitöntä Zzzzz, ja jotka oikeasti hyvällä tuurilla saattaa muistaakin huomenissa. Eka kuulustelukerta vasta, joten no worries, liebe honeys.

Ulkona on melkoinen myräkkä, ihanaa! Ei tarvitse enää tälle päivälle kotoa poistuakaan, Ombbu menee isälleen tarhasta ja haen sen sitten huomenna tentin jälkeen. Sitten pitäisi värjätä kaverin hiukset, tilata itselle kampaaja-aikan(oon totaalisen make-overin tarpees, ihqudaa) ja illalla väsätä illallista illallisvieraille. Sunnuntaina kun lapsi lähtee, en tee mitään. Otan rennosti jou.
Laiskottelen ja tuijotan kattoon. Tilaan vaikka pizzaa. Iiihanaa. Worth waiting for. Kuhan nyt tän päivän vielä jaksais iltaan asti lukea täysillä, ni sitten ois ansainnu lepoa. Ainaki pari päivää, ennen ku pitää taas alkaa lukeen.

Työhommat päätin jättää tammikuun ajaksi sivuun, mutta ton jälkimmäisen tentin jälkeen taas mieluusti voisin hieman make money, honey. Tekis taas kaameesti mieli lähtee ulkomaille, jonnekin lämpöseen. Liekö sitten tekis sikamaisesti ja lähtis vielä jonnekin ennen kesää. Ajatus houkuttaa!

Voisinpas lämmittää eiliset makrulaatikot ja siirtyä tutkimaan pohjoismaisen puoluekentän uudistumista 1900-luvun loppupuolella. Sexyyyh!1 Eiku oikeesti jopa kiinnostavaa, kun vertaa kirjan ensimmäiseen puoliskoon, joka oli about kuivinta mitä voi niinQ keksiä, like ever. Sori ulkomaankielen käyttö. Meen syömään, heips pus! <3

Nii ja lyhkäsesti matkasta: se oli ihana. Ois saanu olla vieläki lämpimämpiä illat, mutta asia ok. Mielettömiä maisemia, ihanaa ruokaa, rantailua ja kaupunkeilua sopivassa balanssissa, ja muksu nautti aivan..paljon. Tosin sai myös joitain inhottavia raivareita, ja vipana iltana meidän premium-tason huoneistossa oli HIIRI. Tietty hyppäsin sängylle, heitin jännärin jota olin lukemassa lattialle, ja kiljuin: "Äitiiiiiihhhh! Apuaaaah, HIIIRIII!" Äitiä ärsytti, kyllähän nykynainen yhdestä hiirestä selviää. Paskanmarjat sanon minä. Hiirten kanssa jotenkuten pärjää mökillä, ei tasokkaissa hotelleissa. Rohkea Äitimummo laitettiin sitten nukkumaan hiirimakkariin, ja Pelokas äiti lapsineen nukkui olkkarissa, ja vahti että kaikki ovet olkkarin ja hiirimakkarin välillä olivat visusti suljetut. Selvisimme hengissä. Lennotkaan eivät tuottaneet suurempaa tuskaa muksulle, se oli ihana huomata.

The End of Story.

Nyt kaikki on tosi ihQuu!

Oikeesti siis. Pakkailut loppusilausta vaille valmiit, herätys neljältä aamulla, mutta ei edes haittaa. Väsyttää jo sen verran, että saan ehkä jopa nukuttua. Alles gut! Muutama tenttikirja pitäis loman aikana lukea, mutta eiköhän se onnistu. Muuten odotan aurinkoa, hiekkaa, uimista ja banskujen poimimista suoraan puusta. Joskus mulla on ihan kivaaki, eikö? ;-)

p.s. Tiedän, että ne poimitaan yleensä raakoina. En kuitenkaan puhunut syömisestä midis..

Tänään v*tuttaa (sis. r-u-m-a-a kielenkäyttöä)

Oon juossu taas paikasta toiseen. Pitäis viedä puhelin huoltoon. Kengät suutarille. Hakea postista ennen joulua tullut paketti.

Viime yö meni neljään asti valvoessa. Eilen herättin vasta puoli neljältä, joten ei ihme, että uni tuli vasta(napin avulla) neljän maissa. Vi-tut-taa. Haluan uuden elämän. Mistä asti? Viisitoistavuotiaasta? Riittääkö edes? Toisaalta, en TODELLAKAAN haluaa elää kaikkea paskaa(hyviä ei tänään jaksa muistella) uudestaan. Kun nyt tästä hetkestä selviäisi. Pitäisi hakea taas tenttikirjojakin.

Jotenkin joululomalla oli liikaa aikaa eikä kuitenkaan saanut mitään aikaiseksi. Väsyttää. Henkisesti. Sekin syö, kun ei ole puhelinta(tai on, mutta en saa sillä ketään kiinni). Ei vaan jaksa. Ja eilen oli kuitenkin kovin mukava päivä. Yöllä ei pitäisi valvoa. Like ever!1 Tänään vaan väsyttää ja vituttaa ihan ihan ihan kaikki. Kaikki mahdollinen on paskaa.

Kaikkein eniten vituttaa se, että jaksan valittaa tästä kaikesta. Syytän hormoneja! Pitäisi tehdä isoja päätöksiä koulun ja työn ja kesän suhteen. Muidenkin asioiden. En vaan millään jaksaisi, en juuri nyt.

Kävin saunan lauteilla nyyhkimässä surkeaa kohtaloani, ja olo on paljon parempi. Ei kypsempi, ei melkein kolmikymppinen, vaan about puolet siitä. Snif. Voiko naisilla olla fysiologinen tarve itkeä itsesääli-itkua aina silloin tällöin? Miksipä ei?

MeNaiset tuli just. Kansi huutaa: Laihdu 6 kiloa! No en vittu varmana laihdu. Sehän tästä vielä puuttuisi!

Viikon päästä tosiaan pitäisi tai pitää lähteä reissuun. Varsinaisesti ei mitään isoja asioita hoidettavana ennen sitä, paitsi koulujuttuja. Eikä puhelintakaan näköjään tarvitse viedä huoltoon. Viiden päivän toimimattomuuden jälkeen se päätti sittenkin alkaa toimimaan. Ihan tuosta vaan. En edes yritä ymmärtää. Haluan maailman, jonka tapahtumat ovat jokseensakin ennakoitavia, ja jonka tapahtumat ovat hyviä. Tämä nykyinen ei oikein kelpaa ;) No, jos puhelin siis lakkaa taas toimimasta, tiedätte. Seuraavan kerran kun se sippaa, vien sen huoltoon asap. Lupaan.

Nonni. Olo on kohtalaisen ok, Teiniangsteilu tekee hyvää. Harvoin koettuna.

Koitanpas tsekkailla Elixian uudet aikataulut ja poiketa toisen kotini, opiskelijakirjaston kautta. Howdy ho, punx!

"We all need somebody to lean on."

Ehkä kirjoitan kivoja juttuja myöhemmin, ehkä en ;-)(oikeesti on kiva lähtee aurinkoon ja lämpöön ja palata ruskeena ja levänneenä. miksi aina pitää tarttua niihin elämän muttiin?)