No pakko kai se sit on!

Blokata, kun niin harva sitä nykyään tekee!11 Tai niin harvoin.

Ihan mukava viikonloppu, kylppäri on kiillotettu lattiasta kattoon, samoin koko kämppä siivottu. Tänään on opiskelupäivä, ja kiva kun en edes herännyt kuudelta sisäisen kelloni mukaan, vaan vasta 7.30 :) Poitsu taitaa kans kohta heräillä, sillekin kiva ettei ole tarhassa joka aamu niin aikaisin. Heitän sen 10.30 viimeistään tarhaan, menen itse jumpalle ja sitten opiskelen ahkerasti loppupäivän. Harmittaa, ettei eilen mentykään Kaivariin. Päivä meni kölliessä ja siivotessa ja pelaillessa (lautapelejä jopa tällä kertaa), ja O vaikutti hieman aiempaa nuhaisemmalta joten sisäpäivä ei ollut haitaksi. I hope. Mutta niin siis, tuosta Kaivarista on tulossa meille virallinen sunnuntainviettopaikka. Leikkipuisto on muksa, ja sitten pääsee teelle/mille ikinä haluaakaan erääseen nimeltä mainitsemattomaan kahvilaan, jossa on lapsille oma puuhanurkka ja aikuisille lehtiä ja omaa rauhaa ;-)

Eilinen Failure to launch oli ihan ihku, just tommosta hömppää mielentilani vaatikin. Tuttavapariskunta erosi, toinen taisi haluta naimisiin(nainen) ja toinen lapsia(mies). En tiedä(vielä) onko taustalla jotain muutakin, mutta jos noista ei synny kompromissiä niin ehkä näin on sitten parempi. Aika nuoria tosin vielä, notta eipä heillä kiirettä. Kaikki mua nuorempi on siis aika nuorta.

Mun vipat twenty-something syntsät lähestyy. Mietin, miten juhlistaa. Kaverini J on muuttamassa Las Vegasiin, ja tarjoutui tarjoamaan hotelliviikonlopun biletyksineen Lontoossa as a going-away-present. En ehkä kuitenkaan viitsi tarjoukseen tarttua, kyseessä on vasta sinkkuuntunut mies, jonka aion pitää edelleenkin ihan kaverina. Tyyppi on kyllä tunnettu avokätisyydestään ihan kaverineitosiakin kohtaan, mutta jotenkin en silti taida.Tai ehkä jos kysyisi, tekisi selväksi ettei hänellä ole sitten mitään odotuksia, silloin ehkä voisi toimiakin :) Harmi sinänsä, kun kerrankin jotain glamoröössiä tähän arkeen olisi tarjolla. Lontooseen on kyllä hieman ikävä, olisi niin huippis nähdä kaikkia vanhoja kavereita, joista on vaikea uskoa että ovat kasvaneet isoiksi ja aikuisiksi. Mulle ovat kutakuinkin 15-vuotiaita ikuisesti :) Aina joulun alla ja maaliskuussa kaipaan sinne, jotenkin se jouluinen tunnelma paahdettuine kastanjoineen on aivan ainutlaatuinen. Omat rahat säästäisin mieluusti kesän matkaa varten, joten ehkä annan tälle vielä mahdollisuuden :)

Poitsu laulelee suihkussa, sillä oli tullut yöpissi. Kai niistäkin jossain vaiheessa päästään, pojilla tuossa iässä vielä varsin tavallisia. Ihania nämä kiireettömät aamut, työaamut viime viikolla puolentoista tunnin työmatkoineen olivatkin aika puuduttavia, varsinkin kun iPodista loppui virta eikä muka latauskaan onnistunut. Päätin, että matkat on pyhitetty aivolepoon eikä esim. opiskeluun. Tänään ehtii sitten sitäkin. Onneksi on tuota kurssia varten jo essee puoliksi valmiina viime syksyltä, joten aika helpolla pääsen. Tentistä sitten en vitosta vähempää odota, as usual ;-)

Eli ei oikeestaan kauheesti mitään uutta. Toivotaan Kauhajoen lisäävän jossain määrin oppilashuoltoon suunnattuja määrärahoja, tai edes kunnille yleisesti suunnattujen tarkempaa korvamerkintää mutta aika ohuet ovat odotukseni sillä saralla. Olen kyynistynyt. Toisaalta on ihana nähdä, kuinka pienillä asioilla lapsen maailmassa on merkitystä, ja kuinka "pahoina ja ilkeinä" pidetyistä pojistakin löytyy se herkkispuoli joka osaa itkeä ja ottaa kiinni kädestä. Joskus ihan rakstan mun työtä ja pieniä poikia. Toki tyttöjäkin mut pojilla on vaan aina vaikeempaa ja siks ne tarvii vähän enemmän.

Näin.

Välipäivä :)

Siis töistä, tavoitteena metsästää vielä yksi tenttikirja, lukea niitä, hoitaa pari "juoksevaa asiaa" ja tavata Helsingissä vieraileva kaveri. Ehkä viime viikosta vaivannut puoliflunssa olikin vain totuttelua lämmitykseen, joka tekee huoneilmasta inhottavan kuivaa. Ulkona olen onneksi saanut olla, kaks edellistä työpäivää kulunu koulujen yleisurheilukisoissa Eltsun kentällä. Siellä on sitten kökitty ulkosalla, ekana päivänä oli sikakylmä ja toisena satoi lähes koko ajan. Tästä huolimatta tommonen neljä viisi tuntia ulkoilua päivässä tuntuu sopivan mulle oikein hyvin. Unikin tullut hyvin, tuossa viikonvaihtuessa pari yötä meni pyöriessä.

Taas yksi Kenia-kirja :) Eilen katsoin myös elokuvan " Jossain Afrikassa". Ihan hyvä, mutta ei tehnyt järkyttävän suurta vaikutusta. Seuraavana listalla sitten se Valkoinen Masai. Masaista puheen ollen, olen miettinyt sellaisia keinuvapohjaisia MBT-kenkiä. Kun ne Masait ei käytä kenkiä eikä kärsi tukielinsairauksista, nuo kengät on muotoiltu niin, että jalka olisi mahd samassa asennossa kuin paljain jaloin kävellessä. Yks aamu näin sellaiset sporassa kahdella ihmisellä. Kuulemma vielä aktivoivat syviä lihaksia ja muuta hyödyllistä. Ehkäpä piipahdan Kampin keskuksessa katsomassa :)

Oikeastaan eka Afrikkauni viimeyönä, O:n kanssa juostiin katsomaan norsulaumaa, siellä meni myös seeproja ja muutama beduiini kamelin selässä(nämä varmaan tuli pari päivää sitten katsotusta Arnista :P ) Haittapuolena oli lauma tyttöjä joista yksi sai jonkun itkuraivarikohtauksen ja muut hyssytteli sitä, koska joku oli kuulemma koskenu sen LUIHIN?? Sanoin sille, että se on ihan normaalia, lakkaa itkemästä. Olin kuulemma kauhean julma. Norsut ja seeprat (tembo ja punda swahiliksi) tuli varmaan eilisistä safaritsekkailuista netistä. Ihanuus<3 Homma konkretisoituu koko ajan, kivaa kivaa suunnitella reissua!

Nyt pitäis syödä aamiaista ja lähteä päivän hommiin. Äiti osti mulle teleskooppikävelysauvat. En oo vielä ehtiny testaan, mutta ehkä illalla voisin käydä *blush* :)

Hippa hip!

hei taas

Vaaleassa pullaleivässä(Reilu pehmopalat) on varmaan jotain addiktoivaa ainetta. Yleensä meillä ole muuta leipää kuin ruikkaria, paitsi nyt jos on joku special event. Nyt vaan huvitti ostaa tollanen ja voi taivas, nämähän ovat sikahyviä! Paheellista! Täytyy heti palata ruotuun tai lipsumme vahingossa pulleiksi pullaleivän syöjiksi!11 Huomaa kyllä ettei täyttävyysaste ole sama, muksukin vetää 4kpl aika helposti. Neljä puolikasta siis.

Töissä oli kivaa. Jaksoin taas jumpallekin, ja ihana kun on normaali olo parin päivän hedariputken jälkeen. Että ei kai tässä ihmeempiä(tai mitään mitä ainakaan teille kertoisin ;-). Odottelen jännityksellä tilaamaani Afrikkaleffaa ja Afrikkakirjaa. Kolme kirjaa olen jo saanut :) Olen siis vihdoinkin toteuttamassa lähes vuosikymmenen muhinutta haavettani matkata Keniaan. Potentiaalisia matkakumppaneita on jo ilmaantunut jokunen, mutta jos tunnette jonkun jolla olisi samantyylisiä suunnitelmia/haaveita, niin contact contact. Tarkoitus on kierrellä Nairobin ympäristössä, hieman safaroida ja lopuksi löhölomailla rannikolla: Mombasa, ja siitä etelään tai pohjoiseen.

Kyllä. Kun herää aamulla kello kuusi nolla nolla nukuttuaan hieman levottomasti heräillen mutta nähden semmoisia unia joista ei haluaisi herätä, on aika odotettua että puoli kahdeksalta illalla alkaa väsyttää. Leijat Helsingin yllä kiinnostaisi, mutta en taida jaksaa. Onneks huomenna saa nukkua seiskaan asti :] Ilotulitukset Helsingin yllä tuli tosin katsastettua, mutta ei ole koskaan kovin huippista liikkua humalaisten joukkojen seassa lapsen kanssa käsi kädessä. Mutta olihan ne hienot! Olispa uutena vuotena aina noin lämmintä! ;-)

Väskää armottomasti, tunnin jos vielä sitkuisi ja sitten luovuttaisi. I like that plan.