tiistai 11. marraskuuta 2008
perjantai 7. marraskuuta 2008
V
Kymmenen asiaa, jotka tästä kirjaimesta tulee mieleen ja niiden merkitys minulle:
1. Ville. Kummallinen vastinkappaleeni niin hyvässä kuin pahassakin ;-) Merkitys on suuri, vaikka päinvastaistakin olen toisinaan kuullut väitettävän.
2. Valokuvaus. Täysin mahdotonta, ei oo enää kameraa. Jostain kumman syystä en ole hankkinutkaan, ehkä rankaisen itseäni edelleen jostain. Silti nautin suunnattomasti hyvistä kuvista ja ihmisistä, jotka osaa niitä luoda.
3. Vanhemmuus. Elämäni perusta. On tehnyt minusta niin paljon paremman ihmisen. Mitä ihmettä olisinkaan, jos en olisi? Vaikea edes kuvitella. Kiinnekohta, jonka varaan olen onnistunut rakentamaan identiteetin, johon olen tyytyväinen. Joka toinen viikko olen sitten ensijaisesti itseni minua varten. Tämä järjestelmä toimii näin, ja ajatus 24/7 vanhemmuudesta tuntuu vähän hassulta :D
4. Vakoilu, Espionage. Jos en sittenkään ala kokopäiväagentiksi, niin ainakin harrastuksena harrastan. Kiehtovaa kieroilua ja jännää leikkiä.
5. Viehättävä. Viehtättää mikä viehättää. Kaikki kaunis ja joskus rumakin. Päätän itse mikä on ja mikä ei. Itsekin olen, siis hyvinä päivinä ;-)
6. Vesi. Elementti, jonka ympäröimänä on hyvä olla. Mainiota myös sisäisesti nautittuna. Asun ensimmäistä kertaa elämässäni usean kilometrin päässä veden ääreltä, hellepäivinä on kummaa kun ei voi tassutella rannalle. Vesi on parhaimmillaan turkoosi meri ja lämmin sellainen, mutta suomalainen järvi on kyllä hyvä kakkonen ja joskus ihan ykkönen kuten juhannuksena.
7.Vuorovaikutus. Tämä on pitkälti elämän ja työni perusta. Merkitystä ei voi kyllin korostaa. Läsnäoloa juuri siinä hetkessä. Joskus huomaan olevani jossain muualla, vaikka puhunkin ihmisille asioista joista pitääkin. Yritän kuitenkin olla siinä juuri sinua varten tällä hetkellä, usein onnistunkin.
8. Vauvat. On vaan ihquja. Omia en halua nyt ehkä about viiteen vuoteen, mutta muiden vauvoja on kiva ihastella aina toisinaan, yleensä aina siis.
9. Valehtelu. Inhoan sitä, vaikka toki teen näin itsekin. Siitä tulee yleensä huono olo. Harvalle ihmiselle haluankaan olla täysin rehellinen, päästää pääni sisään. Yhden kuitenkin, katso kohta 1.
10.Vakaa. Haluan olla, ja talouteni myös ;-) Ehkä nuoruuden liihotteleva epävakaus on jäämässä taakse, mutta melkoista heiluntaa ja tavoitteiden vekslaamista havaitsen itsessäni edelleen. Ehkä olen siis jossain määrin tai melko vakaa jo nyt.
Lisämaininnan saa Virpi, jonka verbaalinen ilmaisukyky on kyllä vertaansa vailla :D Naureskelin ihan hulvattomana maililleen, ja yksityiskohtaisille kuvauksille asioista, joista tiedän hänen kirjoittaneen ainakin enimmäkseen tosissaan. Ainakin melkein! Olet mainio ja kiva kun taas enemmän mun elämässä :)
---
Jos kommentoit tätä kirjoitusta tai blogia ylipäänsä, niin voin antaa sulle sitten kirjaimen josta sun täytyy kirjottaa. Kaksi ehdokasta, siis exsu ja j ;-) ku geellä on jo!
1. Ville. Kummallinen vastinkappaleeni niin hyvässä kuin pahassakin ;-) Merkitys on suuri, vaikka päinvastaistakin olen toisinaan kuullut väitettävän.
2. Valokuvaus. Täysin mahdotonta, ei oo enää kameraa. Jostain kumman syystä en ole hankkinutkaan, ehkä rankaisen itseäni edelleen jostain. Silti nautin suunnattomasti hyvistä kuvista ja ihmisistä, jotka osaa niitä luoda.
3. Vanhemmuus. Elämäni perusta. On tehnyt minusta niin paljon paremman ihmisen. Mitä ihmettä olisinkaan, jos en olisi? Vaikea edes kuvitella. Kiinnekohta, jonka varaan olen onnistunut rakentamaan identiteetin, johon olen tyytyväinen. Joka toinen viikko olen sitten ensijaisesti itseni minua varten. Tämä järjestelmä toimii näin, ja ajatus 24/7 vanhemmuudesta tuntuu vähän hassulta :D
4. Vakoilu, Espionage. Jos en sittenkään ala kokopäiväagentiksi, niin ainakin harrastuksena harrastan. Kiehtovaa kieroilua ja jännää leikkiä.
5. Viehättävä. Viehtättää mikä viehättää. Kaikki kaunis ja joskus rumakin. Päätän itse mikä on ja mikä ei. Itsekin olen, siis hyvinä päivinä ;-)
6. Vesi. Elementti, jonka ympäröimänä on hyvä olla. Mainiota myös sisäisesti nautittuna. Asun ensimmäistä kertaa elämässäni usean kilometrin päässä veden ääreltä, hellepäivinä on kummaa kun ei voi tassutella rannalle. Vesi on parhaimmillaan turkoosi meri ja lämmin sellainen, mutta suomalainen järvi on kyllä hyvä kakkonen ja joskus ihan ykkönen kuten juhannuksena.
7.Vuorovaikutus. Tämä on pitkälti elämän ja työni perusta. Merkitystä ei voi kyllin korostaa. Läsnäoloa juuri siinä hetkessä. Joskus huomaan olevani jossain muualla, vaikka puhunkin ihmisille asioista joista pitääkin. Yritän kuitenkin olla siinä juuri sinua varten tällä hetkellä, usein onnistunkin.
8. Vauvat. On vaan ihquja. Omia en halua nyt ehkä about viiteen vuoteen, mutta muiden vauvoja on kiva ihastella aina toisinaan, yleensä aina siis.
9. Valehtelu. Inhoan sitä, vaikka toki teen näin itsekin. Siitä tulee yleensä huono olo. Harvalle ihmiselle haluankaan olla täysin rehellinen, päästää pääni sisään. Yhden kuitenkin, katso kohta 1.
10.Vakaa. Haluan olla, ja talouteni myös ;-) Ehkä nuoruuden liihotteleva epävakaus on jäämässä taakse, mutta melkoista heiluntaa ja tavoitteiden vekslaamista havaitsen itsessäni edelleen. Ehkä olen siis jossain määrin tai melko vakaa jo nyt.
Lisämaininnan saa Virpi, jonka verbaalinen ilmaisukyky on kyllä vertaansa vailla :D Naureskelin ihan hulvattomana maililleen, ja yksityiskohtaisille kuvauksille asioista, joista tiedän hänen kirjoittaneen ainakin enimmäkseen tosissaan. Ainakin melkein! Olet mainio ja kiva kun taas enemmän mun elämässä :)
---
Jos kommentoit tätä kirjoitusta tai blogia ylipäänsä, niin voin antaa sulle sitten kirjaimen josta sun täytyy kirjottaa. Kaksi ehdokasta, siis exsu ja j ;-) ku geellä on jo!
sunnuntai 2. marraskuuta 2008
Epätoivo ja epäusko - go together like a horse and carriage
Siis mun tyhmyydellä ei oo mitään rajaa. Oon tosiaan hajoillu tulevan tentin kans, ihan tosissani. Selvitelly vaikeita taloustermejä ja kaavoja ja aatellu et tällasta ei voida sit kysyä tentissä ellei kyseessä ole joku kansiksen tentti, eihän voida. No, sitten nyt satun vilkaseen kurssin sivulle, ja huomaan, että tästä toisesta kirjasta tuleekin tenttiin vaan about puolet! En osaa sanoa, onko suurempana helpotus vai vitutus omaa tyhmyyttä kohtaan. Oon stressannu aivan turhaan. Jumankauta sitä on tosiaan blondi. Että helvetin rennon viikonlopun ois voinu viettää, jäädä juhlimaan rauhassa, olla stressaamatta niinku ihan oikeesti yhtään.
Sama pää kesät talvet. Ei kestä kiittää.
Ai niin, tuoreena bonuksena se, etten sitten ole muistanut ilmottautuakaan kyseiseen tenttiin. Nyt ei jaksa ku naurattaa. Koskaan en oo menny ilmottautumatta, mutta kuulemma se saattais onnistua. En vaan viitsi lukea turhaan, mikäli sama rumba edessä toiseenkin kertaan. Tai whatever. Ei oo paljoo enää jäljellä. Huvittavinta tässä on se, että tää ois mun ainoo kurssi ja tentti tälle syksylle. Tosiaan, työt vieny kaiken huomion, no doubt. En vaan tajua miten nää voi olla ihan ylivoimasia asioita muistaa. Viime vuonna tosin kävi samoin, mutta se ei ollutkaan ainoa kurssi. Siis vattu. Ymmärrän kyllä, että mun mieli on ollut hieman ylikuormittunu viime aikoina, mutta ei jumalauta tämmösten asioitten pitäis olla näin vaikeita. Oon oikeesti ihan fiksu ihminen, mutta joskus tää arjen hallinta käy ylivoimaiseksi.
Kun tästä voiski syyttää jotain muuta, mutta ei.
Tämän lisäksi olen toki eksynyt tänään kaksi kertaa, taas Pyllymurossa. Meno- ja tulomatkalla. Onneksi se oli odotettavissa, ja pääsin silti ehjänä perille. Mun tulostimesta on loppunu muste, joten en saa reittikarttoja tulostettua. Senkin vois koittaa ostaa tässä joskus.
Oikeesti, en jotenkin usko tätä enää. Ei mitään rajaa, käytökseni alkaa olla kerrassaan hävytöntä!
Koitan nyt katsoa, josko saisin tästä jotenkin edes opintopiirin ja esseen suoritetuksi, jos en pääse tenttiin niin sitten tammikuussa. Ja tiedän sitten lukea oikeat alueet. Ei kai tässä vitja auta muukaan. En vaan tajua itseeni, en tajua.
Toista kertaa tänään teki mieli röökiä aivan helvetisti, tuolla ois jotain vuosien takaisia kuivuneita, joita en nyt jaksa vaivautua polttamaan. Lenkillekään en viitsi enää näin puoli yhdeltä yöllä lähteä. Ei kai tässä auta kuin mennä nukkumaan.
Voi vee mun kans.
Sama pää kesät talvet. Ei kestä kiittää.
Ai niin, tuoreena bonuksena se, etten sitten ole muistanut ilmottautuakaan kyseiseen tenttiin. Nyt ei jaksa ku naurattaa. Koskaan en oo menny ilmottautumatta, mutta kuulemma se saattais onnistua. En vaan viitsi lukea turhaan, mikäli sama rumba edessä toiseenkin kertaan. Tai whatever. Ei oo paljoo enää jäljellä. Huvittavinta tässä on se, että tää ois mun ainoo kurssi ja tentti tälle syksylle. Tosiaan, työt vieny kaiken huomion, no doubt. En vaan tajua miten nää voi olla ihan ylivoimasia asioita muistaa. Viime vuonna tosin kävi samoin, mutta se ei ollutkaan ainoa kurssi. Siis vattu. Ymmärrän kyllä, että mun mieli on ollut hieman ylikuormittunu viime aikoina, mutta ei jumalauta tämmösten asioitten pitäis olla näin vaikeita. Oon oikeesti ihan fiksu ihminen, mutta joskus tää arjen hallinta käy ylivoimaiseksi.
Kun tästä voiski syyttää jotain muuta, mutta ei.
Tämän lisäksi olen toki eksynyt tänään kaksi kertaa, taas Pyllymurossa. Meno- ja tulomatkalla. Onneksi se oli odotettavissa, ja pääsin silti ehjänä perille. Mun tulostimesta on loppunu muste, joten en saa reittikarttoja tulostettua. Senkin vois koittaa ostaa tässä joskus.
Oikeesti, en jotenkin usko tätä enää. Ei mitään rajaa, käytökseni alkaa olla kerrassaan hävytöntä!
Koitan nyt katsoa, josko saisin tästä jotenkin edes opintopiirin ja esseen suoritetuksi, jos en pääse tenttiin niin sitten tammikuussa. Ja tiedän sitten lukea oikeat alueet. Ei kai tässä vitja auta muukaan. En vaan tajua itseeni, en tajua.
Toista kertaa tänään teki mieli röökiä aivan helvetisti, tuolla ois jotain vuosien takaisia kuivuneita, joita en nyt jaksa vaivautua polttamaan. Lenkillekään en viitsi enää näin puoli yhdeltä yöllä lähteä. Ei kai tässä auta kuin mennä nukkumaan.
Voi vee mun kans.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
