Palautumista

Takas kaupunkiin. Kurkku on ollu kähee viime viikosta lähtien, vähän pelottaa tuleeko lentokoneessa jotain kamalia paineita ja kipuja, toivottavasti vaiva on vaan kurkussa eikä missään pään onteloissa.. Tänään lapsi kiikutetaan toiseen mummolaan viikoksi ja mun villi lomaviiikko alkaa. Hippihei. So hot/not!? Kunpa ei tulisi pahemmaksi tämä sairaus. Pitää kyllä V:n kanssa tankkailla koko viikko, se on sitten seuraavan viikon itse taas reissussa. Mutta kyllä sitä yhteistä aikaakin alkaa löytyä. Itse vaan tykkäisin että sovittais hyvissä ajoin, ja toinen taas ei. Jonkinlaista keskustelua asiasta on kuitenkin käyty, ja hallituksen mieliala on luottavainen. Hallitus ei tykkää painostaa, mutta joskus oppositio ei ole kovin sensitiivinen hallituksen ääneen lausumattomia toiveita kohtaa, joskus ultimatumit on vedettävä esiin ;) Asian vierestä.. Oon lukemassa Klaus Törnuddin kirjaa Turvallisuus on oven avaamista. Poliittiseen historiaan vähemmän perehtyneille tiedoksi: Kekkonen sanoi aikoinaan(en nyt löydä kohtaa joten ei välttis sanasta sanaan) että turvallisuus ei ole aidan panemista(pystyttämistä), vaan ovien avaamista. Hyvin sanottu siellä takana. Sietäisi ottaa monen oppia tuosta, Kekkosen kujeisiin muuten kantaa ottamatta.

Kesällä siis päätettiin olla lähtemättä ulkomaille ja kierrellä sen sijaan Suomemme kauniita järvimaisemia. Loka-marrastilanteessa sitten lähteä jonnekin lämpimään jossa voi uida ja laiskotella. Hallitus vaatii oppositiota pysymään kannassaan tämän asian suhteen. Muuten hallitus saattaa suuttua, eikä se palvele kenenkään etuja. Kauhun tasapaino on tunnetusti toimiva ja tehokas tila, molemmin puolin ;)

Semmosta tänään. Lakkasin eilen kynnet ja peukun kynsi tietty heti osu johonkin ja lakat meni ruttuun. Pitäis uusia. Tosin V oli polttanu kätensä notskilla ja naamansa nokkosiin kurotellessaan jotain harventaessaan marjapuskia tms, et sovittiin että pidetään tulevana lemmentyönyönä valot pois päältä. Niin ettei sillä munkaan ulkonäöllä niin suurta merkitystä ole. Raidat ovat alkaneet toffeentua, ja sekoittuvat oikein kaunihisti tuonne blondiuden joukkoon. Tykkään <3 Mallikin on oikein tyylikkään aikuismainen. Voi olla etten tarvi henkkareita Alkoon. Yeah. Liikaa lässytystä. Ei oo muutakaan sanottavaa. Vaimoni pakinatyylinen blogi asettaa paineita sanoa jotain järkevää, ei pusnussittaa ja kertoa mitä söin tänään. Sä oot J niin vaativa, liekö kestän näiden paineiden alla, huoh, masennun!1 Eiku pus, koitetaan nähdä ennen kuin haihdutte lomalle! Ikävä oli lukea onnettomuudesta. Elämä välillä on, ainakin muiden elämä..Oma taas vaikutta hieman paremmalta, tällä hetkellä ;)

Kesäpäivänseisausta

Vielä ollaan kaupungissa, pakkailupuuhissa jo tosin. Melkosta kiirusta on pitänyt, kampaajallakin ehdin käymään. Lyheni ja tuli tummanruskeita raitoja, tarkotus oli tulla about toffeen värisiä, mutta kampaajan mielestä näin blondi väri häivyttää tummat raidat jonnekin sisuksiinsa ellei laita tarpeeks tummaa. Että odotellessani noiden toffeutuvan kannan vitivalkoista ja tummanruskeaa. So not hot! Ainakin leikkauksesta tuli hyvä.

Eilen näin Englannista palannutta Heidiä eka kertaa vuoteen, on se hassu kun mikään ei tunnu muuttuneen ja näytetäänkin ihan samoilta kuin vuosi sitten. Hiuksia lukuun ottamatta :) Vähän suunniteltiin jos tässä kesän aikana vielä treffattais Tukholmassa, Samppa tosin tarvis terassillaistumiskaverin V:stä kun me tytöt tietty vaan "shoppaillaan". Katsotaan saanko V:n pakotettua parisuhteilureissulle, vähän jollain sen suuntaisella uhkasin sitä eilen phoneksessa(teini-ilmaus :). Sillä tais olla mua vähän ikkis(tsihihi) kun soitteli. Lupasin ottaa kentältä taksin suoraan sen luo sitten kun olen takaisin. Ällöö. (toivon, ettei se lue tätä, tuskin tosin lukee :P)

Koska kesäaikataulut on La Persesta(en saa aksenttia näkyviin!), jouduin kävelemään eilen rankkasateessa reilun pari kilometriä, eikä oikeestaan edes harmittanut. Ajattelin sen edistävän raitojen toffentumista..Tähän väliin kevyesti tuli mieleen aamun lehdestä silmille pongahtanut uutinen Irakista löydetystä lastenkodista, jossa lapset olivat olleet aivan puolikuolleita nälästä ja hoivan puutteesta ja henkilökunta keitellyt itselleen ruokia laitoksen keittiössä. Kyllä tämä maailma on ihana ja kaunis paikka elää. Tommosetkin oppii tunkemaan takaraivoon, olemaan liikuttumatta ja toteamaan että juurikin niin, tää on niin tätä. Ettei nyt menisi kovin syvälliseksi kuitenkaan, koitan pysytellä kaidalla tiellä tuon syvällisyyden suhteen.

Otan mökille kasan hyviä kirjoja ja en paljoa muuta. Ruokaa. Pikkuvelikin lähtee mukaan, hyvä juttu, I guess. Tulispa hyvät ilmat, niitä oli lupailtu. Äh, ajatus ei kulje ja ruuanlaittokin vielä vaiheessa. Maukasta juhannusta kaikille, toistamiseen.

P:n blogista tuli mieleen, että siltäkin taholta olisi voinut kysellä kuulumisia hieman useammin. Viikko sitten tsätissä juteltiin oikeastaan ei mistään, vaikka ehkä mielen päällä olisikin ollut yhtä ja toista. Ikuinen kiire, se on täälläkin. Loputon lista tekemättömistä asioista, ja lomalla pitäisi rentoutua. Mutta jos P/E luet tätä niin toivotan sinulle onnea mörköjen selättämisessä, olet useasti mielessä mutta aina se kuulumisten kysely jää. Hali ja pus!

Loman tarpeessa(ei Teuvon!)

..ja sitä myös saamassa. Nää lähtee möksälle juhannuksen viettoon abut kohta. Harmittaa tuon yrttipuolen kohtalo, en ehtiny majottaa niitä mihinkään, pakkaanko mukaan vai jätänkö kuihtumaan? En ehtinyt taiteilla mitään kastelujärjestelmääkään.

Kummipojalle viemisiksi säkillinen O:lle pieniks jääneitä vaatteita. Lisää kaappitilaa!

Tulee kyl tekemään vähän tiukkaa tää viikon ero V:stä, ollaan kovasti sit "terapian tarpeessa" kun taas tavataan. <3. Ällöö. Onneks on paljon puuhaa ja pakkaan mukaan vinon pinon dekkareita, täytän tyhjät hetket maanisella rikosten ratkomisella ja kasvimaan penkomisella niin enköhän pärjää. Okei, ehkä nyt teeskentelen hieman enemmän epätoivoista kuin olenkaan, mutta viimeks ollaan oltu viikko erossa joulukuussa. Siitäkin selvis hengissä, more or less ;)

Ihanaa kyllä päästä lomaileen pikku-ukkelin kanssa, ei tarhaanviemisiä eikä aamuherätyksiä. Viikon jälkeen jätän sen sitten isovanhemmille hoitoon ja tulen itse takas stadiin, joskos ehtis viettää vaikka muutaman *aikuistenkeskeisen K 18* rauhallisen hetken. Ovat olleet hieman kortilla, IMO!1 Touhukasta mökkiviikonloppua(jolloin lapsi mm. pissi/muuten kasteli kutakuinkin kaikki vaatteensa ja putosi jorpakkoon kantaessaan saunavettä "poikaporukalla") seurasi yritys tehdä leppoisa piknik Vanhankaupungin lahdelle. Leppoisuus oli tosin kaukana. Noh, mies halusi torkkua ja lapsi halusi hypätä koskeen, minä sitten pompin siinä välillä eikä reissusta jäänyt oikein muuta käteen kuin kohonnut verenpaine ja kasa roskia. Harjoitus ei tehne mestaria tässäkään lajissa ;)


Tarkoitus olisi mennä avuksi siivoilemaan eilisten juhlien jälkiä, mutta eipä kuulu asiasta puhelinsoittoa, ei. Tiedän kyllä mitä teette ja miksi ette ole vielä paikalla, mokomat!1 Nonni. Josko pakkailis loppuun ettei mene taas kiireilyksi lähtö. Vaikka ainahan se siltikin menee. Aurinkoista kesää itse kullekin taholle. Pus. :]

Ma luulla etta mun taytya ostaa kaamera heti huomena. Mula ei sellaista olla. Ma haluta kuvata kaikkea, ja kesaa.

Nonni

Vihdoin ostettu kasa uusia vaatteita, kenkiä(okei, kahdet oikeesti) sekä huonekaluja. Sekä sisä- että ulkotilat vaativat edelleen hiomista ja hienosäätöä, mutta jonkinlainen harmonia alkaa vähitellen vallita. Insinööri L:lle joukkueineen suurkiitokset! :)

H:n tytsit oli eilen yökylässä, halusivat hassuset nukkua pahvilaatikoissa olkkarin lattialla. Sen heille soin. Aamupäivästä reippailimme Gardeniassa aarrearkkuja etsimässä(semmonen lasten kasvihuoneseikkailu), tytsien lähdettyä järkkäsin kämppää ja V tuli korista pelaamasta - ja meni suoraan nukkumaan! No, eiköhän se sieltä joskus heräilekin. Hyvää kannattaa odottaa? ;)

Huomenna taas uusi työviikko, verokortinkin löysin, hahaa. Ihme ettei se ollutkaan hukassa, kuten tapani tuntien oletin..o_O Viikon päästä lähtö juhannuksen viettoon. En tiedä sitten kuinka pitkään viivyn reissullani, sen näkee sitten. Tulen kun iksu kasvaa isoksi :)Josko sinne Treelle sitten oikeasti jossain vaiheessa ;)Hippudihei, folks!

Pink Cotton Candy

Aivoni eivät osoita normalisoitumisen merkkejä, joten jätän kirjoittamatta sen kummempia. Eilinen puisto/baari-ilta oli aivan mieliksettömän hauska, kiva tavata uusia ja vanhoja ihmisiä! <3. Voisin jatkaa hiilaritankkausta pestopastan voimin, kenties Ärskältä myös sipsuja. Olin lentää persiilleni pankkitililleni yllättäviltä tahoilta tupsahtaneista valmistujaisrahoista, tai tahoa enemmän yllätti summa. Myöskin postitse tullut rahatervehdyksiä ja lahjakortteja. Yllättävää kerrassaan, ehkä ei pitäisi vähätellä omia saavutuksia ja sitä, että muutkin voivat olla iloisia ja ylpeitä minusta <3 Olen syvästi kiitollinen heille rakkaille.

Liian vaikee olla kirjottamatta höttöö, pakko lopetta tähän. Huomenna ois ihan oikeesti tarkotus koittaa ostaa joko vaatteita tai huonekaluja. Jotenkin en mitenkään pääse kosketuksiin sisäisen kulutusintoni kanssa, apuu-va! Kenties olen niin täydellisessä antimateria(ali)vaiheessa(taas vaihteeksi..), etten tunne moisella olevan vaikutusta sielulliseen tasapainooni ;) Vakavasti ottaen, kyllä residentaalisen estetiikan kaipuuni alkaa olla sitä luokkaa, että kämppä on saatava "valmiiksi", josko sitten entuudestaan mielettömän hyvä olo muuttuisi vielä paremmaksi. Vaikka ei suoraan sanottuna ois ees niin väliksi !!1