Kotiutumista

Pitkästä aikaa kotona taas. Täällä odottelikin kohtalaiset vuoret tiskejä ja pyykkejä, niiden suhteen alan päästä voiton puolelle. Jääkaappi kaipaa täydennystä, joten kauppareissulle mars. Ajattelimme tehdä pitsaa, pääsee mukelokin väsäämään mieleisiään täytteitä :)

Loma sujui oikein nätisti. Ensimmäinen ilta juhlintaa isolla porukalla, seuraavana päivänä muut lähtivät back to stadi ja me jäätiin Viltsun kanssa keskenämme. Kesti jonkin aikaa tajuta, että täällä ei oikeasti tehdä töitä, vaan ollaan. Aivojen nollaaminen sujui torkkuessa, iltakymmeneltä jaksoimme siirtyä syöpöttelemään takan ääreen. Pientä takapakkia aiheutti kylmyys, jonka takia vesiä ei laitettu päälle. Muutenkaan ilma ei alussa oikein suosinut, joten kökimme sisällä kunnes naisen pää alkoi hajoilla ;)

Realistinen tilannearvio kuitenkin kertoi, että metsälenkki koirien kanssa ja rivakassa tuulessa haravointi olivat juuri sopivaa lääkettä. Sunnuntaina siirryttiin astetta kovempiin töihin, metsän harventamiseen. Aurinko paistoi ja mietin jo alkavani kesäksi päätoimiseksi metsuriksi. Parin tunnin huhkiminen kuitenkin vei mehut sen verran tehokkaasti, että päätin harkita uudemman kerran. Illalla saunat ja syöpöttelyt. Jotain kummaa ääntä kuului metsän takaa, fiilistelimme sitä tovin parvekkeella, mutta kirpakka kevätilma ei kuitenkaan houkutellut kuten takkatuli..

Maanantaina vielä viimeiset lomaköllimiset ja siivoilut, mielessä kummitteli jo tiistain aamuherätys klo 6.15. Ah ja voih. Päästiin juuri ennen ruuhkaa Helsinkiin, pikaisten siistiytymisten ja kukkakaupan kautta synttäripäivällisille Pakilaan. Koiristakin oli ihan muksa päästä eroon, vaikka ihan kivasti ne pääosin käyttäytyivätkin. Ovia aukova luupää schäfer ja "karvainen jalostettu rotta"(Shetlannin lammaskoira) eivät toki olleet mökkiseuraa huonoimmasta päästä, ei toki, mutta 24/7 tunne siitä, että kurkussa on "jotain" ja vaatteet jatkuvasti karvassa, kuuluvat aika aikaa kutakin -osastoon ;)

Ai niin, netti on tästä lähtien ainoastaan tiedonhakua ja asiallista asiointia varten. Aika ei oikein riitä muuhun, for real. Luurist' tavottaa, sano.

Nyt kauppaan, huppeli hupsis! Kaamee nälkä!

Lapseni on muuten varsin omatoiminen ruuan etsimisen suhteen. Kuivaa mysliä, rinkeli ja mehua(hieman myös pöydälle) löytyi välipalaksi ihan oma-alotteisesti. Murustelutkin imuroi jo itse.
Iso poika.<3

"Staying away from older womans is a hard thing do". Selvä :]