no ei täs oo kauheesti vielä ehtiny kuulkaas nuppuset romantiikan saralla kuihtumaan. Jotenkin kun vois olla murehtimatta asioita, jotka ei oo tapahtunu ja jotka ei ehkä tapahdukaan. Oon vaan aina varautunu pahimpaan, koska joskus niin käy, muttei tosin aina. Pitäis jaksaa uskoa hyvään, mutta oon siinä vähän huono. Pitäis vaan silti.
Syksyn tulo stressaa siinä mielessä, että aion haalia paljon op ja duuniakin aion tehdä niin paljon kuin pystyn koska haluun muchos dineros, senkin takia jos joutuu sitten reissaan romantiikan takia. Vika vuosi, kun muksua pitää kuskata 45 minsaa tarhaan, eskariin <3 Koulu on sitten kävelymatkan päässä ensi vuonna. Suuri muutos ja helpotus.
Kesä oli kuitenkin ihanin moneen kesään, ehdottomasti megana parempi kuin kaksi edellistä. Stadin kesästä en juuri ehtinyt nauttimaan, mutta joskus muut maat ovat mansikoita. Helsingin mustikoita ehtii taas maiskutella pitkän syksyn ja talven.
Olivian välissä tuli Biothermin näyte ryppyvoidetta. Kokeilen kohta. Pitäis tiskata, siivota vaatekaappia, viedä kierrätysjutut, käydä ulkona nauttiin auringosta. Illalla rakennetaan yhdessä terassia :)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti