Boooooooriiiiiiing

Oon ihan jumalattoman kyllästyny, hereillä jo 2h 15 minuuttia. Yöllä heräsin viideltä, valvoin kuuteen tai puolseiskaan ja sain nukuttua vielä pari tuntia. Outoja unia. Jo monta viikkoo oon nukkunu huonosti, heräilly viisikin kertaa yössä. Ulkona sataa eikä huvita yhtään lähtee reippaileen minnekään. Yhtään hyvää leffaa ei tuu päivällä telkusta. Kaikki on kipeinä. V:llä on työvapaa viikonloppu mutta katsoo näköjään parhaaksi viettää sen 100% muualla kuin täällä. Annantalolla ois joku musiikkisatujuttu, täytyy kattoo jos sinne jaksais lähtee, mutta itseäni kiinnostaa kyllä ihan vitusti, kuten arvata saattaa. Aikuisseuran puute tekee välillä hulluksi, kun työkin on vaan kersojen kanssa taistelua. Positiivisuus on siis päiväni voimasana. Huomenna ois opintopiiri johon en oo lukenu yhtään enkä tiedä jaksanko sinne vaivautua. Tentistä tulee 5 kuiteski, joten mitä välii. Jotenkin elämä on jumittunu välille työ-tarha-yo-Elixia. Ei niinku mitään muuta. Ei ihme, että on tylsää. Elän about sen voimalla, että tentin jälkeen pääsen viikoksi jonnekin helvatan kuuseen täältä. Ehkä. Tai sitten en, ja jatkan tätä tylsyydessä raatamista, joka vaihtuu pääsykokeeseen lukemiseen, joka vaihtuu kesätöihin tai kesätyöttömyyteen eikä kesällekään tuskin ole luvassa mitään sen jännempää kuin viime kesällekään. Fucking nice.

Pitäis vaan oikeesti muuttaa tämä elämä kunnolla, mutta kun ei. Ei jaksa, eikä halua. Kun aina voi kattoo että JOSJOSJOS ne kivemmat ja helpommat ajat oiskin siellä tulossa ja vihdoin saisin sitä mitä haluan. Vaikkakin epäilen, ei näillä, näillä jos mennään niin mikään ei tuu muuttumaan. Jotenkin mun odotukset aina nousee, aina kun joku muuttuu tai joku muuttaa tai jotain jännää VOiS tapahtua. Sanomalehtipäivänä keskusteltiin luokassa siitä, kuinka keltaisen lehdistön myynti perustuu suurelta osin siihen, kuinka jotain olisi voinut tapahtua. Surkeeta huomata elävänsä itse saman kaavan mukaan. Oon vaan niin pirun sinnikäs. Kaiken jaksan aina yksin. Täällä hevonperseessä asuessa todellakin eristäytyy, ei tänne kukaan tule koskaan käymään. Sen tajusin jo vuosia sitten, että lapsen kanssa kahdestaan asuessa kannattaisi asua mahdollisimman lähellä keskustaa. Pääsee edes helposti paikkoihin, joissa on ihmisiä. Ilman puolen tunnin bussimatkaa. Lähemmäksi keskustaa muutto on siis suunnitteilla. Myös O:n koulun alotusta pohtiessa. Jotain uutta asiasta pitäisi saada tässä ylppäreiden jälkeen tai pääsiäisen jälkeen tai joskus, Ja kun hinnat kuitenkin vaan laskee, niin ehkä joku sopiva koppi löytyisi meillekin. Ehkäehkä.

Ajattelin, että oltais voitu leipoa vaikka puolukkapiirakkaa. Meillä ei kuitenkaan juuri koskaan ole mitään leipomistarvikkeita, koska sellaiset ravinto-opillisesti tarpeettomat turhakkeet kuten 60% margariini, sokeri ja vehnäjauhot eivät kaapissamme majaile. Ehkä voitais uhrautua ja kävellä pari kilsaa ostamaan niitä. Ja jotain jädeä tai kermistä siihen päälle sitten. Se vois piristää.

Eilen käytiin Bodyshopissa ostamassa O:lle oma mansikkarasva. Joulupukki unohti tuoda, ja mun moringa ja shea butter on hieman voimakkaita viisvuotiaalle pojalle. Hirveesti se tykkää kaikista hyväntuoksusista jutuista, ja saatiin kaks aika isoa näytepakkausta myyjältä, vaikka ostettiin vaan tollanen pieni voidepurkki. Ehkä O oli myyjästä söpis ja asiantunteva arvioidessaan tuoksuja, joista haisteltiin siis tietty ihan kaikki. O sai myös vyön(h&m), koska tilaamani Lotta&Linus housut osottautu pulleitten lasten vaatteiksi. O ei ole mikään ruipelo, mutta silti L&L:n housut tippu päältä ilman vyötä. Nettikaupan ihanuutta. Nyt pitää enää opettaa se käyttään semmosta kiristettävää vyötä, jossa ei oo reikiä. No problem :P

Eilen ostetut viinrypäleet on jotenkin kitkeriä, tai ainakin se kuori. Vai enkö vaan pessy niitä tarpeeks hyvin.

Ens viikolla meen leffaan. Ens viikolla äiti tulee kylään. Yritän pitää tiistaina vapaapäivän ja lukea tenttiin, vaikka tiedän että tuskin tulee onnistuun. Vapaapäivä siis, lukemisella ei ois vielä niin kiire mutta silti. Ens viikolla on myös kaverin 30-vuotissynttärit. Ekat. Sittenpä niitä alkaakin tippua melkoisella vauhdilla. Siis omana vuonna syntyneitten kolmikybäsiä. Iik. Sitten on vielä ystävänpäivä. Niin ja V on jollain risteilyllä mutta odotan että la iltana on sitten lupauksensa mukaan mun. Jos ei, niin vedät oikeutetusti ison herneen nenään. Vituttaa jo valmiiks tämä mahdollisuus. Yritän kuitenkin ollaa etukäteisvittuuntumatta ja keskittyä hyviin juttuihin. Ressussa on Crazy hair day torstaina ja St. Valentine's day juhlintaa perjantaina. Eka ei multa paljoo vaadi(ehe ehe, vois laittaa vaikka krepit tai jotain muuta.).

Nyt en ehkä jaksaa enää kirjottaa. Kiitokset kuuntelemisesta. Toivottavasti tapaamme taas pian. Nyt aamupala, kauppareissu, leivonta ja hyvät päivällisaineet odottaakin jo jäkiksessä. Ois vaan joku toinenkin iso syömässä, mut näillä mennään.