Hu-huomenta

Tuli sitten herättyä 7.30, kun vieraileva tähti yrittää poistua maasta(Tallinnaan) rikkinäisellä passillaan. Ansku tuli siis kyläilemään, ja nyt jännäämme huoliiko ne sitä laivaan passilla, jossa on irtonainen kuvasivu. Vähän fifty-sixty taitaa mennä ;)

Perjantaina alkoi olla jo hieman inhimillisempi olo, seikkailtiin Malmilla ja sieltä Merville. Käytiin hakemassa mun pyörä vanhan kodin pihalta Larusta, vihdoinkin. Iltaa vietettiin rauhassa H:n ja tyttöjen kanssa. Lauantaina käytiin vähän humputtelemassa, ja sunnuntaina oli hieman väsynyt olo, hieman valonarka, ehkä, mutta krapulaa ei missään nimessä. Illalla reippailtiin Anskun kanssa tunnin lenkki, kävellen siis, ja Hääheilan jälkeen olinkin aika ready to bed. Uni ei tosin ihan heti tullut, en muista milloin olisin kesällä ennen yhtätoista käynyt nukkumaan. Yritys hyvä kuitenkin, eikä herätys ollut kovinkaan tuskainen. Joogaan pitäisi kahdeksitoista suoriutua, salilla onneksi syyslukkarit tulevat voimaan tänään jee, ja myös uusia kiinnostavia tunteja luvassa. Ei siis pelkästään esitteen, vaan minunkin mielestä.

Hassua, miten 10 päivän liikkumattomuus tekeekin olosta tosi velton ja läskin. Kaksi päivää vähän treeniä, ja taas tuntuu normaalimmalta, joten ehkä tila on puhtaasti psyykkinen ;)

Viittisköhän mennä vielä tunniks nukkumaan? On vähän siinä ja siinä. Voisin koittaa Jullee houkutella Suokkiin viettään aurinkopäivää. Pikku-ukkelin haen tarhasta vasta neljän maissa(en tiedä vienkö tarhaan kuin parina päivänä tällä viikolla), isokin lienee kotiutumassa Tampereelta iltaan mennessä.. Pitäis ostaa ikkunanpesulasta. Tarkistaa, sattuisko mulla olemaan jotain tököttiä pyörän snadisti ruostuneisiin kettinkeihin. En oo ihan varma, onko mulla ees pumppua..Ainakin Jullelle pääsen vihdoin kätevästi pyörällä vartissa, tosin Osban roudaaminen istuimessa on aika rankkaa, todellakin saa tehdä töitä sen eteen, että pyörä pysyy tasapainossa. Ostoksia on turha yrittää laittaa koriin, muutenkin on kuin tankilla ajaisi, ja pyörän kääntäminen on työn takana sekin.

Nenäliinat alkavat vähitellen hävitä katu-, siis asuntokuvasta. Mahtavaa kun jaksaa taas. Toivottavasti joogailu ei ole liian rankkaa. Tuskin, kun eilisestä kävelystäkin selvisin kunnialla.

Sirkka Lekman leikkaa lintsillä vielä tämän viikon niitä mustavalkoisia profiilikuvia. En muista, sattuuko niillä olemaan joku hienompikin nimi. Pitäisi käydä O:sta teettämässä sellainen. Äidinisästä(tosin Sirkan isukin tekemä karikatyyri), äidistä ja minusta on jo, näyttäisivät hienoilta rivissä, ja näköjään tuo on joku traditio ollut useissakin perheissä. Täytyy varautua jonotukseen ja mennä sitten ajoissa

Ehkä ei nyt muuta tältä istumalta. On tosiaan kuuma päivä tulossa, aamukasilta jo 20 astetta. Kivaa, tykkään! :] Toivon vielä pitkää hellejaksoa elokuulle, talven kylmyys meinaa harmittaa jo nyt, mutta en lannistu!1